Ilmastobisnestä pk-yrityksille: Voiko kaupan alan yritys olla osa ilmastobisnestä?

Pk-yritysten ilmastobisneksen nykytilaa ja kannusteita kartoittava hanke on edennyt yrityshaastatteluihin. Ensimmäisten joukossa pureuduttiin muun muassa SKS Groupin ja Heinon Tukun caseihin.

EK ja Clonet Oy ovat käynnistäneet selvityshankkeen siitä, kuinka suomalainen pk-sektori saataisiin nykyistä laajemmin mukaan kehittämään ratkaisuja vähähiiliseen yhteiskuntaan. Tietoa haetaan niin yrityshaastatteluin kuin kyselytutkimuksin.

Monien haastateltavien yrittäjien ensireaktio on ollut, ettei heidän toiminnallaan olisi suoraa tai merkittävää kytkentää ilmastobisnekseen. Keskusteluissa on pureuduttu peruskäsitteisiin – mitä ilmastobisnes oikeastaan tarkoittaa. Ilmiselvästi ainakin cleantechia, mutta laajemmin tulkittuna ilmastobisnestä on EK:n näkemyksen mukaan oikeastaan kaikki päästöjä vähentävien tuotteiden ja palvelujen tuotanto ja myynti. Tämän ajattelutavan mukaan vaikkapa kaupan tai elintarvikealan yritykset voivat hyvinkin linkittyä ilmastoliiketoimintaan tai olla jopa osa sitä. Tämän viestimisessä voi piillä positiivisia mahdollisuuksia myös yritysten maineenrakennukselle, kun ilmastomyönteisyys näkyy konkreettisina asiakashyötyinä.

SKS Group – energiatehokkuuden mahdollistaja

SKS Group tuo maahan ja välittää sähkötekniikan, automaation ja mekaniikan komponentteja sekä jalostaa niitä asiakkaidensa käyttöön. Vantaan Variston pääkonttorissa toimitusjohtaja Kari Blomberg kertoo joutuneensa hetken pohtimaan, mikä on yrityksen suhde ilmastobisnekseen.

Kauan ei tosin tarvinnut miettiä, kun sensorien, lämpötilamittausten ja taajuusmuuttajien energiatehokkuuden positiiviset ilmastovaikutukset tulivat mieleen. Usein juuri energiatehokkuuden parantaminen onkin nopein ja halvin tapa pienentää päästöjä. Esimerkiksi taajuusmuuntajien avulla voidaan vähentää erilaisten moottorikäyttöjen energiankulutusta useilla kymmenillä prosenteilla, ja päästöt vähenevät samassa suhteessa.

Oman toiminnan suorat ympäristövaikutukset ovat SKS Groupin kohdalla melko vähäisiä. Kiinteistöjen energiatehokkuuteen ja logistiikan ympäristövaikutuksiin on kiinnitetty huomioita, mutta suurempi vaikuttavuus syntyy yhtiön tuoteportfolion kautta. Blomberg uskookin SKS:n asiakkaiden ja kasvun tulevan enenevässä määrin juuri energiaa ja luonnonvaroja säästävästä liiketoiminnasta.

SKS on vauhdittanut liiketoimintansa kasvua digitaalisten ratkaisujen kautta, joista voidaan saada merkittävää etua myös esimerkiksi päästöjen vähentämisessä. Vaikkapa esineiden internetin (Internet of things, IoT) kaikkia ilmastomahdollisuuksia ei varmastikaan ole vielä tunnistettu.

SKS on juuri lanseerannut oman tuotekehityksensä tuloksena syntyneen IoTKeyTM -järjestelmän, joka on kokonaisvaltainen alusta koneiden ja prosessien etävalvontaan sekä ennakoivaan kunnonvalvontaan. Mittaaminen, valvonta ja ennakointi parantavat toimintavarmuutta ja avaavat yritykselle väylää ripeästi kasvavaan tietobisnekseen, minkä lisäksi ne ovat välttämättömiä askeleita myös energiatehokkuuden parantamisessa ja päästöjen vähentämisessä.

Heinon Tukku –  ympäristöjalanjäljen jatkuva parantaja

Heinon Tukun aulan seinällä Espoon Olarinluomassa roikkuu pitkä rivi sertifikaatteja. Yrityksen laatu-, ympäristö-, työturvallisuus-, elintarviketurvallisuus- ja energiatehokkuusasiat ovat hyvässä hoidossa. Paljon on tehty, mutta ei siitä ole suurta meteliä pidetty, toteaa Heino-konsernin toimitusjohtaja Petri Heino.

Ympäristöasioissa yritys nojaa jatkuvaan parantamiseen: se on ollut osa yrityksen normaalia toimintaa jo vuodesta 2001 lähtien, jolloin ympäristöjärjestelmä otettiin käyttöön. Omien kiinteistöjen energiatehokkuutta on parannettu siirtymällä led-valaistukseen ja joissakin kohteissa käytetään maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Parannuksia tehdään, mutta niiden on oltava myös taloudellisesti järkeviä. Parhaimmillaan ympäristötoimet lisäävät yrityksen kannattavuutta kun saadaan aikaan merkittäviä säästöjä esimerkiksi energian ja materiaalien kulutuksessa.

Heinon Tukussa suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät asiakkaille toimitettavien tuotteiden kuljetuksista. Kuljetusten hiilijalanjälkeä seurataan ja vaihtoehtoja päästöjen pienentämiseen on kartoitettu. Yksi keino olisi siirtyä käyttämään kaasuautoja.

Erityisesti isot asiakasketjut ovat kiinnostuneita Heinon Tukun tavasta toimia ja käyvät säännöllisesti auditoimassa toimintaa ohjaavia järjestelmiä. Asiakkaiden kasvava ympäristötietoisuus näkyy yhtiössä esimerkiksi luomu- ja reilun kaupan valikoiman kasvuna. Siinä vaiheessa, kun asiakkaat haluavat tietää enemmän myös toiminnan aiheuttamista päästöistä, tietoa kyllä löytyy.

EK:n ja Clonet Oy:n yhteisessä hankkeessa selvitetään pk-yritysten ilmastobisneksen edellytyksiä. Hankkeen aikana pohditaan muun muassa sitä, voivatko pk-yritykset hyötyä omien tuotteidensa ympäristöhyötyjen määrittämisestä ja markkinoinnista. Lisäksi selvitämme, millaista apua yritykset toivovat EK:lta ilmastobisneksen kehittämiseen.

Ovatko pk-yritykset ilmastobisneksessä pidemmällä kuin antavat ymmärtää? Kuinka ilmiö etenee omalla toimialallasi? Jaathan ajatuksesi ja ilmiannathan piilossa pysytelleet ilmastobisneksen tekijät somessa tunnuksella #ilmastobisnes.

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi