Tekstiilien kiertotalouden uranuurtajat toivovat muutokseen työntöapua

Kun vaate tai muu tekstiili kuluu tai ei vain enää miellytä, se pannaan kiertoon tai heitetään pois. Näitä käytöstä poistettuja tekstiilejä kertyy Suomessa yli 70 miljoonaa kiloa vuodessa. Jos nykyistä suurempi osa voitaisiin käyttää uudelleen, säästyisi raaka-aineita, vettä, energiaa ja luontoa. Se edellyttää kuitenkin keruun ja käsittelyn järjestämistä, järkevää sääntelyä ja myös rahoitusta.

Nyt suuri osa tekstiilijätteestä poltetaan Suomessa. Se on parempi vaihtoehto kuin kaatopaikka, mutta samalla palaa hyvin paljon tekstiileihin käytettyä raaka-ainetta. Voisiko olla toisin?

Toimitusjohtajat Outi Luukko ja Petri Alava ratkovat yrityksissään tekstiilien kierrätystä eri kulmista. Luukon TouchPoint Oy valmistaa työvaatteita kierrätysmateriaaleista ja kehittää kaupallisia ratkaisuja tekstiilien kierrättämiseen yhdessä kumppaniensa kanssa.

Alavan Infinited Fiber Company Oy kehittää teknologiaa, jonka avulla kuitua voidaan valmistaa käytöstä poistetuista materiaaleista yhä uudelleen ja uudelleen.

Rakentamassa tekstiiliteollisuuden murrosta

‒ Olemme mukana kiihdyttämässä tekstiiliteollisuuden murrosta luomalla kokonaisvaltaista ratkaisumallia tekstiiliteollisuuden kiertotalouteen. Otamme asiakkailtamme käytöstä poistetut tekstiilit ja hoidamme ne edelleen käytettäviksi. Niistä tulee raaka-ainetta, josta tuotetaan jokin muu lopputuote, Outi Luukko määrittelee.

Sen uuden lopputuotteen valmistavat TouchPointin yhteistyökumppanit Suomessa ja kansainvälisesti. TouchPointin työvaatteita käyttävät mm. Hesburger, Viking Line, SOL-Palvelut, Finavia, AirPro, Royal-ravintolat, Scandic ja Picnic-ketju.

Työvaate vastaa tarpeeseen

‒ Teemme vaatteita tarpeeseen. Työvaatteessahan on kyse toimivuudesta, yrityksen brändin rakentamisesta ja työntekijöiden hyvinvoinnista. Työvaatteessa pitää viihtyä ja voida hyvin, koska siinä vietetään iso osa vuorokaudesta, Luukko painottaa.

‒ Käytämme laajaa kirjoa ekologisia uusiomateriaaleja, kuten kierrätysmuovipulloista valmistettuja kankaita sekä biopohjaisia materiaaleja. Toimitamme poistotekstiilejä myös komposiitiksi. Siitä tehdään mm. terassikalusteita, joiden materiaalista noin puolet on tekstiilijätettä.

Tekstiilijätettä vähemmäksi, raaka-aineita säästyy

Parin vuoden takaisen Mistra Future Fashionin  arvion mukaan Pohjoismaissa ”tuotettiin” käytöstä poistettuja tekstiilejä 350 miljoonaa kiloa vuodessa. Niiden valmistukseen on käytetty vielä paljon isompi määrä raaka-ainetta, joka menee hukkaan. Mistra on ruotsalainen muodin kiertotaloutta koskeva tutkimusohjelma, jossa mukana on tutkimuslaitoksia ja suuria ruotsalaisia muotialan toimijoita.

Iso muutos seuraisi, jos tekstiilijäte pystyttäisiin hyödyntämään paremmin uudelleen. Näin voitaisiin säästää neitseellistä raaka-ainetta.

Materiaalit kiertävät uudeksi kuiduksi aina uudelleen

Infinited Fiber Company Oy työstää ratkaisua tähän tarpeeseen. Yritys on startup, joka kehittää ja kaupallistaa VTT-lähtöistä innovaatiota, suljetun kierron teknologiaa kuidun valmistamiseksi. Sen prosessissa materiaalit, mm. tekstiilijätteet, kiertävät kuiduksi uudelleen ja uudelleen.

‒ Kerran valmistettua kuitua voidaan periaatteessa kierrättää loputtomiin ilman, että sen ominaisuudet kärsivät, Infinited Fiber Companyn Oy:n toimitusjohtaja Petri Alava konkretisoi.

Prosessissa tekstiilijäte, kuten t-paita, farkut tai lakana ensin revitään, muutetaan kemiallisesti pulveriksi ja edelleen nesteeksi. Siitä muodostetaan aina uusi kuitu, selluloosakarbamaatti. Siten säästyy neitseellistä kuitua, vaikkapa puuvillaa. Samalla säästyy vettä, lannoitteita ja peltoalaa.

Tekstiilijätit kiinnostuneita teknologiasta

Itse teknologiaa on kehitetty VTT:ssä noin 20 vuotta. Prosessia on hiottu ja testattu Infinited Fiberin pilottitehtaassa Espoossa nyt vajaan vuoden. Kun se toimii teollisessa mittakaavassa erilaisiin tarpeisiin, se voidaan lisensoida.

‒ Pystymme tekemään kuitua mm. tekstiili-, kartonki- ja maatalousjätteestä. Teknologian pitäisi olla kaupallistettavissa noin vuoden kuluttua. Suuret tekstiilibrändit, kuten Adidas ja H&M, ovat asiakkaitamme. Niitä kiinnostavat sekä realiteetit että vahva tarina kuluttajan suuntaan, Alava kuvaa.

Puuvillasta alkaa tulla niukkuusvara

Tekstiilijättejä kiinnostava realiteetti on se, että Infinited Fiber Companyn teknologian avulla tekstiiliteollisuus voisi vähentää riippuvuuttaan puuvillasta. Siitä alkaa tulla niukkuusvara. Tekstiilien tuotanto ja kuitujen kysyntä jatkaa kasvuaan, mutta puuvillan tuotanto ei 2010-luvulla ole enää juuri kasvanut.

Vahva tarina taas on se, että vanhasta t-paidasta voidaan tehdä uusi. Se tarkoittaa mm. sitä, säästyy paljon vettä. Jos t-paita tehdään neitseellisestä puuvillasta, vettä kuluu 2700 litraa jokaista paitaa kohti.

Vähän lisää asiakaslähtöisyyttä hallintoon

Mitä tekstiilien kiertotalouden edistyminen edellyttäisi?

Outi Luukko listaa kärkeen poistotekstiilien kierrätysjärjestelmän.

‒ Sen rakentaminen ei käy itsestään. Minusta on paljon oletettu, että yksittäiset yritykset järjestäisivät sen. Sellaisen järjestelmän rakentamiseen tarvitaan jokin taho moottoriksi ja iso tahtotila.

Luukko toivoo myös lisää yrityksen näkökulman huomioonottamista hallinnolta.

‒ Yritykset joutuvat toimimaan ketterästi, vastaamaan hyvin nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Silloin toivoisi, että hallinto toimisi omalta puoleltaan mahdollisimman selkeästi ja asiakaslähtöisesti.

Kiertotalous tarvitsee alkuun selustatukea

Petri Alava hakisi kiertotaloudelle taustatukea yleisistä ohjauskeinoista. Kertakäyttöisen muovin myyntikielto oli hänestä toimiva signaali.

‒ Kiertotaloudessa on skaalaongelma. Se lähtee varsin pienestä mittakaavasta. Sen taloudellinen kilpailukyky ei ole samanlainen kuin klassisella talousmallilla, joka on ehtinyt kasvaa kauan. Se on jättimäinen ja siksi kustannustehokas.

Alavan mielestä tarvittaisiin julkinen riskirahoittaja, joka voisi sijoittaa siemenrahaa myös kiertotalouden teollisiin innovaatioihin.

‒ Kiertotalous on osaltaan myös teollisia innovaatioita, ja niihin on vaikea löytää alkuvaiheen rahoitusta. Rahastomuotoiset riskirahoittajat odottavat nopeampia tuottoja kuin teollisista innovaatioista on saatavissa. Niiden kaupallistaminen vie enemmän aikaa. Ne eivät ole pelien tapaan nopeasti skaalautuvia.

[kainalojuttu]

Haastattelu liittyy EK:n vaalitavoitteista käytävään keskusteluun. Lue myös Valmetin t&k-johtaja Ari Saarion haastattelu.

Tutustu EK:n edunvalvontatavoitteisiin energiasta, luvituksesta, liikenteestä ja kiertotaloudesta. Lisää näkemyksiämme löydät  vaalisivustostamme: www.ekvaaliviestit.fi .

Teksti: Riitta Gullman
Kuvat: TouchPoint Oy, Riitta Gullman