Petri Kalliokoski, High Metal: Pieni voi olla innovaatioiden avulla suurta

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä voi olla nykyistä merkittävämpi rooli Suomen innovaatiojärjestelmän kehittämisessä, sanoo High Metal Oy:n toimitusjohtaja Petri Kalliokoski.

Yrityksellä on karrikoidusti sanottuna kaksi mahdollisuutta menestyä maailmanmarkkinoilla. Joko myyt halvalla ja pääset kiinni merkittävään volyymikauppaan. Toinen vaihtoehto on valmistaa kilpailukyvyltään ylivertaisia tuotteita ja palveluja, jotka perustuvat erinomaiseen osaamiseen. Ei kahta sanaa siitä, kumpi näistä on Suomen tie.

– Keskinkertaisilla tuotteilla ei maailmaa valloiteta. Hintakilpailun olemme hävinneet jo ennen kuin se on alkanutkaan. Meidän mahdollisuutemme on korkean teknologian tuotteissa ja niihin liittyvissä palveluissa. Niissä meillä on jo hyvät näytöt. Nyt olisi vain laitettava entistä enemmän paukkuja osaamisemme kaupallistamiseen koko innovaatioketjussa yliopistoista tutkimuslaitoksiin ja yrityksiin sanoo High Metalin toimitusjohtaja Petri Kalliokoski.

Kyky innovoida ja uudistua ratkaisee

High Metal on ollut perinteisesti vaativien ruostumattomien ohutlevy ratkaisujen suunnittelija ja sopimusvalmistaja. Yrityksen juuret juontaa Hakaniemen Metalli Oy:n, joka perustettiin Hakaniemessä 1949.

Vuonna 2013 High Metal osti satavuotiaan MKT-liiketoiminnan (Maanviljelyskonetehdas) ja elintarviketeollisuuden valmistusprosessien teknologiat. Kauppa mahdollisti High Metalille siirtymisen arvoketjussa eteenpäin, sopimusvalmistajasta omiin tuotteisiin, teknologioihin ja palveluihin. Tätä oli strategisesti mietitty pitkään.

Tänään yrityksellä onkin kaksi liiketoiminta-aluetta;  perinteinen ruostumattoman teollisuuden sopimusvalmistus sekä omiin innovaatioihin perustuvat tuotteet ja palvelut. Ensimmäinen palvelee muun muassa metsä ja -energiateollisuuden kone- ja laitetarpeita. Toisen linjan, oman tuotannon kärkituotteita ovat juustonvalmistuskoneet ja- laitteet.

– Lähes jokainen pohjoismaalainen, joka on syönyt Raejuustoa tai Aura-homejuustoa on tietämättään törmännyt meihin. Nämä juustot tehdään meidän suunnittelemilla laitteilla.

Toinen yhtiön valmistama monelle kuluttajalle tuttu tuote on automaattinen astioiden palautusjärjestelmä. High Metal on valmistanut niitä Metokselle vuosikymmeniä.

Omat tuotteet ja niihin liittyvät innovaatiot ovat Kalliokosken mukaan tärkeitä siksi, että ne vievät yrityksen toimintaa eteenpäin, aina vain korkeammalle tasolle. Näin yritys pystyy myös houkuttelemaan kunnianhimoisia, uusia haasteita etsiviä työntekijöitä.

– Perinteisesti konepajateollisuuden vetovoima työpaikkana on ollut laskusuunnassa. Sitä mukaan kun me olemme siirtyneet omiin tuotteisiin ja uuteen teknologiaan, muun muassa robotiikkaan ja automaation, on vetovoimamme työnantajana kasvanut. Tekoälyn soveltaminen myös meillä alkaa olla jo kasvavissa määrin tärkeä osa liiketoimintaa. Lisäksi kun käytössä on modernia tuotantoteknologiaa, kuten 3D-laserhitsaus, on metallimiehen työkin alkanut tuntua mielekkäämmältä kuin vain perinteinen hitsaustyö.

Kalliokoski sanoo, että on äärimmäisen tärkeää, että julkinen sektori, ammattioppilaitokset ja korkeakoulut ennakoivat vielä nykyistäkin paremmin millaisia osaamisia tarvitaan tulevaisuudessa.

– Me yritykset annamme mielellämme panoksen ennakointiin ja yhteiseen pohdintaan tulevaisuuden osaamistarpeista. Esimerkiksi softa- ja tekoälyn osaamisen merkitys kasvaa entistä enemmän myös perinteisimmillä aloilla, ja osaajia tarvitaan.

Julkinen rahoitus on eliksiiriä

Viime aikoina on puhuttu paljon julkisen rahoituksen merkityksestä elinkeinoelämän uudistumisessa ja yksityisen sektorin T&K-panosten lisäämisessä.

– Suomi ei ole lähelläkään kärkikastia siinä, paljonko julkista rahaa on investoitu innovaatioihin. Olemme keskikastissa. Siihen nähden ovat yrityksemme pärjänneet hyvin. Ja voi vain kysyä, miten hyvin olisimmekaan pärjänneet, jos julkista rahaa olisi samassa suhteessa kuin verrokkeina olevilla kilpailijamaillamme.

Suomen maine innovaatioiden ja julkisen sektorin ja yritysyhteistyön mallimaana pyyhkäistiin Kalliokosken mukaan tehokkaasti pois nykyisen hallituskauden alussa. Silloin, vuonna 2015, hallitus leikkasi erittäin rajusti Tekesin ja mm. VTT:n rahoitusta. Leikkaukset koskivat Kalliokosken mukaan  nimenomaan sellaista toimintaa, joka tukee elinkeinoelämän uudistumista ja innovaatioita.

– Tuota päätöstä oli ja on edelleen vaikea ymmärtää. Myös yliopistot, joiden rooli on erittäin tärkeää perustutkimuksen ja osaamisen syntymisen kannalta, ovat kärsineet rahoitusleikkauksista. Pientä korjausliikettä on viime vuosina kyllä tehty, mutta meillä on pitkä matka vielä kurottavana. Raha ei tietenkään ratkaise kaikkea. Mutta onhan yrityksen huomattavasti helpompi ottaa riskejä ja kokeilla siipiensä kantavuutta, jos yrityksen ei tarvitse tehdä tätä yksin. Julkinen rahoitus antaa selustaa ja jakaa riskiä. Näin tämä toimii maailmallakin.

Suomen etu on Kalliokosken mukaan se, että olemme pieni ja ketterä. Usein puhutaan, että olemme kuin klubi, jossa tunnemme kaikki toisemme ja luotamme toisiimme.

– Meidän on helppo puhaltaa yhteen hiileen; yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten. Näiden kaikkien yhteistoiminnan katalysaattorina toimii parhaimmillaan yhteinen tahto ja visio, jota julkinen rahoitus katalysoi.

Kalliokoski sanoo, että on pk-yrityksen etu että myös isot yritykset saavat julkista T&K-rahoitusta.

– Kun iso yritys saa vaikkapa Tekesin rahaa, yritykseltä edellytetään että se ottaa mukaan hankkeeseen pk-yrityksiä. Näin me pääsemme kiinni projekteihin joihin omat rahkeemme eivät muuten riittäisi. Ja näin meillä on jo referenssiasiakas, tämä iso yritys, valmiiksi olemassa.

Teollisuuden yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on Kalliokosken mukaan mennyt valtavasti eteenpäin. Kaupallinen tutkimus ei ole enää ole yliopistolle kartettava mörkö vaan parhaimmillaan tasavertainen kehittäjä.

– Ongelma on rahoituksen poukkoilevuus. Perustutkimus on meillä vakaata ja sitä rahoitetaankin suhteellisen tasaisesti. Sen sijaan soveltavan tutkimuksen osalta on nähty liikaa poukkoilevuutta, ja se ei lisää yritysten pitkäjänteistä panostusta.

Kalliokoski sanoo, että on tärkeää pystyä houkuttelemaan myös kansainvälisiä investointeja Suomeen. Näin saadaan osaamista hyödynnettyä laajemmin, luotua korkean osaamisen työpaikkoja, ja mahdollistamaan sen että suomalaiset yritykset saavat uusia kanavia maailman markkinoille. Viimeaikaiset tutkimukset ovatkin osoittaneet, että erityisesti T&K-investointien osalta on saatu kasvua.

Pieni on suurta

– Uskon, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä tulee olemaan tulevaisuudessa nykyistä suurempi merkitys elinkeinoelämän kehittymiselle. Ei vain merkittävinä työllistäjinä vaan myös innovaatioiden kehittäjinä. Viisikymmentä tai sata pientä tai keskisuurta, 10-50 miljoonan euron liikevaihdon yritystä vastaa jo hyvin yhtä isoa tai useampaa yritystä.

Juuri nyt maaperä on yrittäjyydelle otollinen. Trendikäs startup-yrittäjyys on kasvattanut  yrittäjämyönteistä ilmapiiriä. Haikailun uuden Nokian perään voikin Kalliokosken mukaan lopettaa. Pk-yritysten Suomella on hyvät mahdollisuudet kehittyä huipputeknologian laatumaaksi, olla maineeltaan Pohjolan Sveitsi, laadukas, vähän kallis, mutta haluttu.

Mutta yksin eivät pk-yritysten rahkeet riitä. Tarvitaan uudenlaisia liittoumia, uudenlaisia rahoitusinstrumentteja ja valtiovallan pitkäjänteistä sitoutumista innovaatiotyöhön.

Kalliokoski tervehtii ilolla myös sitä, että yksityiset pääomasijoittajat ovat entistä kiinnostuneempia aikaisemman vaiheen yrityksistä. Viime aikoina onkin noussut useita yksityisiä pääomasijoitusrahastoja, jotka keskittyvät korkean teknologian ja aikaisen vaiheen yrityksiin. Yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat kehittäneet hyvin valmiuksia kaupallistamiseen liittyen, ja Business Finlandin rooli on ollut tässä tärkeä.

– Sijoitustoiminta start-yrityksiin on mielenkiintoinen mahdollisuus myös monille pk-yrityksille, ja myös High Metal arvioi useita mahdollisuuksia vuosittain, toteaa Kalliokoski.

Tulevaisuus vaatii nopeaa reagointia

Automatiikka, robotiikka, laserhitsaus – moderni metallipaja on täynnä uutta teknologiaa. Kalliokosken mukaan katse on konepajallakin yhä voimakkaammin kuluttajatottumusten muutoksissa. Niihin on kyettävä vastaamaan uusilla innovaatioilla.  Juustonvalmistuskone, joka tuottaa samaa juustoa päivästä ja vuodesta toiseen, ei ehkä enää pian vastaakaan kuluttajan toiveisiin. Tänään kuluttaja haluaa homejuustoa, huomenna vaikkapa kasvipohjaista juustoa. Tuotantoa on kehitettävä muunneltavammaksi, ja tähän uusi teknologia antaa todella paljon mahdollisuuksia.

Uudet innovaatiot tuovat myös säästöjä. Koneista saadaan enemmän irti kun ne ovat rakenteellisesti ketterämpiä ja kevyempiä. Tätä on konepajateollisuuden innovaatiotoiminta parhaimmillaan, muuttuviin tilanteisiin ja uusiin vaateisiin reagointia!

Teksti: Riitta Korhonen
Kuva: Marjo Koivumäki