Koronatarvikkeiden tuotanto käyntiin – kotimainen valmistus näytti voimansa
Ketteryys, kysyntälähtöisyys ja myös suomalainen talkoohenki ovat olleet huipussaan, kun tekstiilialan ja kemianteollisuuden yritykset lähtivät päihittämään koronavirusta suojavarustetuotteillaan.
EK ja sen aktiiviset toimialaliitot ryhtyivät maaliskuussa työ- ja elinkeinoministeriön kumppaniksi hankkeessa, jonka tavoitteena oli käynnistää ripeällä aikataululla kotimaista suojavarustetuotantoa.
Tähtäimeen otettiin erityisesti suu-nenä-suojaimet, hengityssuojaimet sekä erilaiset suojavaatteet, kertoo EK:n vastuuhenkilö Jannika Ranta.
”Toimialaliittomme tekivät ison työn etsiessään kentältä yritykset, joilla olisi parhaat edellytykset ylösrakentaa lisätuotantoa ennätysajassa. Mukaan saatiin lupaava yritysjoukko, joiden kanssa on nyt edetty evaluointivaiheeseen VTT:n kanssa.”
Yritykset, joiden tuotteet ovat standardien ja turvallisuusvaatimusten mukaisia, jatkavat prosessia huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Se toimii valtion puolelta sopimusosapuolena.
Tekstiilituotteita ammattilaisille ja kuluttajien arkeen
Tekstiilialan yritykset lähtivät kasvattamaan suojavaatteiden tuotantokapasiteettia ennätystahdissa. Monet myös aloittivat kokonaan uusien tuotteiden valmistuksen, kertoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.
”Yrityksemme ovat nyt erinomaisessa valmiudessa, kunhan tilauksia vain tulisi. Suuri ongelma tällä hetkellä on epäselvyys tilaajan päässä: onko tilaajana huoltovarmuuskeskus vai sairaanhoitopiirit? Pyörät pitäisi nyt saada pyörimään.”
Myös standardoitujen hengityssuojainten valmistukseen on löydetty ratkaisut parissa viikossa, vaikka aiempaa valmistusta ei Suomessa ollut. Lisäksi kymmenissä yrityksissä on käynnistynyt kasvomaskien valmistus kuluttajien arkikäyttöön. Niiden kysyntä voi Auvisen mukaan räjähtää kovaan kasvuun sitä mukaa, kun yhteiskuntaa aletaan avata.
Kemianteollisuudelta hygieniaa monessa muodossa
Vastaamme koronahaasteeseen laajalla rintamalla, kertoo Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällikkö Mirva Ojala.
”Jäsenyrityksemme ovat laittaneet ripeästi käyntiin mm. käsidesin, puhdistusaineiden sekä muovisten suoja-asusteiden lisätuotantoa. On myös paljon sairaalatarvikkeita, joiden äkkisuureen kysyntään on vastattu kemian- tai muoviteollisuuden ratkaisuilla.”
Yritysten asenne on tehnyt Ojalaan ison vaikutuksen. Kriisin keskellä jopa bisneksen etu on laitettu sivuun, kun yritykset ovat olleet Suomi-talkoissa.
Kotimainen osaaminen on kova sana
Koronakevään tuotantohankkeet ovat olleet monella tapaa silmiä avaavia, arvioi Mirva Ojala.
”Omavaraisuus on noussut kriisin myötä aivan uuteen arvoon. Eikä kotimaisen tuotannon merkitys ole liittynyt pelkästään saatavuuteen. Yhtä tärkeää on ollut se, että asiakkaat ovat voineet olla varmoja laadusta. Hinnoissakin olemme pärjänneet kiinalaisille.”
Kotimaiset osaajat on hyvä muistaa siinäkin vaiheessa, kun talouden jälleenrakennus alkaa. Parhaat ratkaisut löytyvät usein ihan läheltä, omalta kotikentältä, Ojala muistuttaa.
Yksi kevään onnistumisista liittyy siihen, että suomalaisyritykset ovat pystyneet osoittamaan maailmanluokan ketteryyttä ja kykyä vastata kysyntään, tiivistää Anna-Kaisa Auvinen.
Koronakokemukset auttavat myös jatkokehittämään huoltovarmuutta vastaisen varalle, Auvinen muistuttaa:
”Koronan jälkeen on tarkasti pohdittava, miten julkinen sektori pystyy esimerkiksi hankinnoillaan vaikuttamaan siihen, että Suomessa säilyy jatkossakin riittävä huoltovarmuus ja tuotantokapasiteetti. On tärkeää selkiyttää eri toimijoiden roolit huoltovarmuuden turvaamisessa.”
