4 näkökulmaa, miten Joe Biden muuttaisi USA:n politiikkaa
Tiivistimme EK:n asiantuntijoiden ensiarviot siitä, kuinka Bidenin voitto vaikuttaisi EU-suhteisiin, kauppapolitiikkaan, talouteen ja ilmastopolitiikkaan.
1) EU:n ja USA:n suhteet
Toisin kuin Trump, Joe Biden uskoo diplomatiaan ja yhteistyöhön liittolaisten kanssa. Hän haluaa kehittää – ei heikentää – myös monenkeskisiä organisaatioita. Hän tunnustaa yhtenäisen EU:n roolin neuvottelukumppanina ja vastusti voimakkaasti mm. Brexitiä.
Kyseessä on pitkän linjan ammattipoliitikko, joka toisi mukanaan myös kokeneen virkamieskunnan. Tämä kaikki loisi edellytykset USA:n ja EU:n suhteiden merkittävällekin paranemiselle.
Trumpin käännettyä selkänsä EU:lle se on joutunut kehittämään itsenäistä toimijuuttaan, mistä olisi hyötyä transatlanttisen suhteen uuden normaalin rakentamisessa. Bidenin johdolla dialogi paranisi ja tämä tarjoaisi mahdollisuuden edetä monissa asiakysymyksissä – suurvaltapolitiikan ja pakotteiden koordinoinnissa, ilmastopolitiikassa, koronarokotejakelussa ja esimerkiksi WTO:n uudistamisessa. Tämä vuorovaikutus ja koordinaatio lisäisi toiminnan ennakoitavuutta ja vähentäisi yritysten toimintaympäristöön liittyvää epävarmuutta. Nopeaa paluuta transatlanttisten suhteiden kulta-aikaan ei kuitenkaan ole odotettavissa.
Uuden presidentin fokus tulee myös olemaan alkuvaiheessa vahvasti USA:n sisäisissä asioissa, kuten pandemian hoidossa, taloudessa, työpaikoissa ja koulutuksessa. Voimakkaasti kahtiajakautunut kansa tarjoaa tähän haastavan lähtökohdan.
Kauppapolitiikassa USA on liikkunut pysyvämmällä tavalla protektionistiseen suuntaan. Näköpiirissä ei siis ole paluuta Obaman aikaan, jolloin EU ja USA neuvottelivat kauppasopimuksesta. Asiakysymykset ovat kiistattoman hankalia. Isoimmat kauppapoliittiset väännöt liittyvät seuraavalla presidenttikaudella seuraaviin kysymyksiin:
- USA:n vuonna 2018 asettamat terästullit, jotka sekoittivat teräksen globaalit markkinat
- USA:n ja EU:n riita lentokonevalmistajille myönnetyistä tuista
- joidenkin EU-maiden ja EU:n kaavailema digivero, jonka USA näkee keinona rahastaa amerikkalaisia digijättejä.
2) Kauppapolitiikka
Liberaalia, vapaakauppaa edistävää USA:ta on turha odottaa takaisin, vaikka retoriikka muuttuisikin.
Joe Biden on hyvin vahvasti samoilla linjoilla Trumpin kanssa Buy American -politiikassa. Hän haluaa kannustaa amerikkalaisia yrityksiä siirtämään toimintojaan takaisin kotimaahan, eikä kaihda kaupanesteiden asettamista ulkomaisille yrityksille.
Kansallinen turvallisuus säilyisi USA:n kauppapolitiikan ytimessä myös Bidenin johdolla, mutta sitä ei välttämättä käytettäisi yhtä räikeästi liittolaisia vastaan.
Joiltain osin kauppapolitiikka voisi jopa passivoitua: uusien kauppasopimusten neuvotteleminen ei ole Bidenin prioriteettien kärjessä toisin kuin Trumpin.
Kauppasuhteet Kiinan kanssa
Vaalikampanjan aikana Biden ja Trump suorastaan kilvoittelivat, kummalla on kovempi Kiina-linja. Myös Biden haluaa vähentää riippuvuutta Kiinasta, vaikkei hän ajakaan yhtä jyrkästi taloudellista irtikytkeytymistä (de-coupling).
Bidenin keinovalikoima todennäköisesti eroaisi edeltäjästään. Tullien asettamisen sijaan hän saattaisi panostaa enemmän läntisten talousmahtien yhteisrintamaan, jolla Kiinaa painostettaisiin korjaamaan teollisuuspolitiikkansa ongelmia. Myös EU:n on varauduttava siihen, että USA vaatii sitä valitsemaan puolensa: oletteko meidän vai Kiinan puolella?
WTO ja monenkeskiset suhteet
Yksi merkittävä ero Bidenin kauppapolitiikassa nähtäneen Trumpiin verrattuna: hän haluaa edistää kauppa-agendaa monenkeskisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä muiden maiden kanssa.
Siksi Bideniin kohdistuisikin paljon odotuksia liittyen kauppajärjestö WTO:hon. Biden saattaisi palauttaa USA:n aktiivisempaa roolia järjestössä ja mahdollisesti hyväksyä WTO:n riitojenratkaisun valituselimeen uudet tuomarinimitykset. WTO:n ongelmat ovat kuitenkin niin isoja, ettei niitä ratkota vain USA:n presidentin vaihtamisella.
3) Talouspolitiikka
Talouspolitiikasta odotetaan vahvan elvyttävää, mikäli Bidenin voiton ohella demokraatit saisivat myös enemmistön senaatissa. Elvytyskeinoina korostuisivat melko perinteiset menoja lisäävät keinot kuten julkiset investoinnit.
Senaatin enemmistö näyttäisi ratkeavan ehkä vasta myöhemmin järjestettävissä uusintavaaleissa, ja on hyvin mahdollista, että republikaanit pitävät niukan enemmistön. Tässä tapauksessa on odotettavissa vaikeita neuvotteluja elvytyspaketeista ja ylipäänsä talouspolitiikan linjasta. Biden ei jakautuneen kongressin tilanteessa pystyisi viemään suoraviivaisesti läpi suuria muutoksia, vaan joutuisi neuvottelemaan monista kysymyksistä republikaanien kanssa.
Trumpin aikana tehdyt veronkevennykset ovat olleet mittavia. Biden on puhunut yritysveron nostamisesta 28 prosenttiin sekä tuloveron kiristystä kaikista parhaiten (yli 500 000 USD) ansaitsevilta. Sen sijaan laajan keskiluokan (ja myös varsin hyvätuloisten) verot hän on luvannut pitää ennallaan.
Bidenin ajama ilmastopolitiikan suunnanmuutos loisi merkittäviä tarpeita pitkävaikutteisille investoinneille.
4) Ilmastopolitiikka
Trumpin presidenttikausi keskittyi lähinnä purkamaan Obaman kausien ilmastosaavutuksia. Joe Bidenin ilmastopolitiikka olisi täysin päinvastainen Trumpin kauteen verrattuna. Hänen tavoitteenaan on nostaa Yhdysvaltojen ilmastotoimet ja kansainvälinen ilmastodiplomatia uudelle tasolle. Biden lupaa sitoutua hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä sekä liittää Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseen.
Biden on ajamassa kahden biljoonan dollarin ilmastoelvytyspakettia, jonka avulla luotaisiin työpaikkoja ja vähennettäisiin merkittävästi päästöjä energiantuotannossa, liikenteessä, teollisuudessa ja maankäytössä. Bidenin suunnitelmiin kuuluu esimerkiksi päästötön sähköntuotanto 2035 mennessä, uusien fossiilihankkeiden kieltäminen liittovaltion mailla sekä massiiviset investoinnit rakennusten energiatehokkuuteen ja sähköiseen liikenteeseen.
