5 perustelua Mercosurista: Miksi sääntöperusteisuus ja sitovat sopimukset ovat parempi vaihtoehto kauppasuhteissakin?

Mercosur-kauppasopimus ei ratkaise kaikkea, mutta ilman sitä EU:n vaikutusmahdollisuudet ovat merkittävästi vähäisemmät. Haastavassa maailmantilanteessa olisi iso virhe, jos EU itse hylkäisi mahdollisuuden luoda sitovia pelisääntöjä kaupankäyntiin.

EU:n jäsenmaat saavuttivat 9. tammikuuta sovun Etelä-Amerikan maiden kanssa solmittavasta historiallisesta Mercosur-kauppasopimuksesta (EK:n tiedote). Sopimus allekirjoitettiin Paraguayssa 17.1.

Nyt parlamentilla on ratkaisun avaimet, kun se äänestää lähipäivinä Mercosur-sopimuksesta. Ensimmäinen tärkeistä äänestyksistä on jo keskiviikkona 21.1. ja varsinaisesta hyväksynnästä äänestettäneen tammi-helmikuun vaihteessa.

Sopimukset ovat aina kahden kauppa, toteaa EK:n asiantuntija Heli Siikaluoma:

”Mercosur-sopimusta on valmisteltu neljännesvuosisata, jonka aikana on haettu parhaat keinot puolustaa Euroopan etuja ja meille tärkeitä periaatteita. Lopputulosta voi pitää kiitettävän hyvänä – Mercosur on Euroopalle niin merkittävä mahdollisuus, että sitä ei kannata päästä käsistään.”

”Samalla on muistettava kansainvälisen politiikan periaate: sopimusperusteisuus on lähtökohtaisesti aina parempi vaihtoehto kuin olla sopimatta. Ennen kaikkea tarvitaan Mercosurin kaltaisia aitoja kauppasopimuksia, jotka sitovat osapuolia. Tämä on tullut entistäkin selvemmäksi geotalouden kriisiaikoina.”

5 perustelua sopimisen ja sääntöperusteisuuden puolesta

1. Ilman sopimusta EU:n vaikutusvalta hupenee

   Jos sopimusta ei synny, Mercosur-maat eivät jää odottamaan. Ne tiivistävät kauppaa muiden kanssa – Kiinan, Yhdysvaltojen ja globaalin etelän nousevien talouksien kanssa. Tämä heikentää merkittävästi EU:n mahdollisuutta vaikuttaa kauppaan, ympäristöstandardeihin, työoikeuksiin tai metsäkadon torjuntaan.

2. EU ja Mercosur tekevät kauppaa joka tapauksessa

   Eurooppalaiset yritykset käyvät kauppaa Etelä-Amerikan kanssa nytkin, mutta se tapahtuu vain maailman kauppajärjestö WTO:n yleisillä globaaleilla pelisäännöillä. Mercosur-sopimus olisi keino nostaa rimaa ja tuoda kaupankäyntiin täsmällisempää sääntelyä sekä parantaa läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta. Tämä hyödyttää sekä yrityksiä, työntekijöitä että asiakkaita.

3. Ympäristöä ei suojella tyhjiössä
   
   Joku voi ajatella, että sopimuksen kaataminen olisi ympäristöteko. Todellisuudessa se tarkoittaisi, että EU menettäisi mahdollisuuden sitoa Mercosur-maat tiukempiin ympäristö- ja ilmastositoumuksiin.
4. Geopolitiikka ei odota

   Maailma on siirtymässä blokkien aikaan. Jos EU haluaa olla globaali toimija, sen on rakennettava kumppanuuksia – ei vetäydyttävä niistä.

5. Täydellistä sopimusta ei ole olemassa

   Lopulta kysymys ei ole siitä, onko sopimus täydellinen. Harva kansainvälinen sopimus on. Kysymys on siitä, haluammeko vaikuttaa vai seurata sivusta. Siinä valossa vastaus on selvä: Mercosur-sopimus on EU:lle parempi vaihtoehto kuin vetäytyä pelisääntöjen sopimisesta.