Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirja alkaa hahmottua

Bonnissa COP23-kokouksessa ilmastoneuvottelut venyivät totuttuun tapaan yliajalle ja sopu saavutettiin vasta lauantaina aamusella Suomen aikaa. Neuvotteluissa otettiin sekä etu- että taka-askelia.

Positiivista on, että Bonnista saatiin ensimmäisiä sääntöluonnoksia Pariisin ilmastosopimuksen useille asiakohdille. Toisaalta erityisesti ilmastonmuutoksen hillintätoimissa otettiin takapakkia, kun vanhat palomuuri-asetelmat nostivat päätään kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä. Sen parin sadan sivun hakasulkuhässäkässä tiedetään jo nyt kuluvan paljon aikaa ensi vuonna, jotta maaliin päästäisiin aikataulun mukaisesti vuoden 2018 joulukuun Puolan Katowicen COP24-kokouksessa. 

– Hyvää oli esimerkiksi se, että elinkeinoelämälle tärkeässä artikla 6:n markkinamekanismeissa annettiin puheenjohtajille mandaatti luonnostekstin laatimiseksi ensi kevääseen mennessä. Jotta hiilipäästöjen globaali hinnoittelu ja sitä kautta yksityisen investointirahan suuntautuminen vähäpäästöisiin ratkaisuihin etenee, tarvitaan markkinamekanismien pelisääntöjä ja niiden taustalle lisäksi tarkasti määritelty ns. läpinäkyvyyskehikko, eli päästöjen mittaus, raportointi ja verifiointi luotettavasti kaikissa maissa, sillä ilman luotettavaa dataa ei päästöillä voi käydä kauppaa, raportoi EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström Bonnista.

Pisimpään Bonnissa väännettiin ns. fasilitatiivisen dialoginparissa, erityisesti sopeutumisrahaston sekä etukäteen annettavien rahoitussitoumusten (art. 9.5) säännöistä. Pattitilanne johtui siitä, että kehittyvillä mailla ei ole halua liikkua rahoitustoimissa niin kauan kuin hillintätoimista ja niiden vastuista kiistellään – vaikkakin Pariisin ilmastosopimus velvoittaa kaikkia osapuolia hillintätoimiin (mm. päästöjen läpinäkyvä raportointi), myös kehitysmaita.

Virallisten neuvotteluiden takkuillessa muut toimijat ovat nostaneet profiiliaan ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Bonnissa julkistettiinkin lukuisia uusia aloitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi eri toimijoiden tahoilta. Valtiollisista aloitteista esimerkkinä Suomen ja Kanadan lanseeraama Irti hiilestä -hanke.

– Kaiken kaikkiaan Bonnissa oli hyvä pöhinä mm. runsaslukuisten ja laadukkaiden sivuseminaarien ja tapahtumien muodossa, vaikkakin odotetusti varsinaiset Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosääntöneuvottelut takkusivat. Kiire tulee, jos Puolassa vuoden kuluttua aiotaan pöydätä kokonaan valmis sääntökirja, kertoo Ohlström.