Alueellisissa suhdannenäkymissä hajontaa

Yritysten suhdannekuva pysyi Suomessa heikkona viime vuoden lopulla, eikä odotuksissa ole mainittavaa käännettä kuluvan vuoden alkupuolella. Vaikka tämänhetkinen suhdannetilanne on kaikilla toimialoilla alle keskimääräisen, pahimman vaiheen uskotaan jääneen taakse. Miltä sitten näyttää alueilla? Neljä yritysjohtajaa Porvoosta, Kuopiosta, Oulusta ja Vaasasta kommentoivat.

Uudenmaan teollisuuden ja rakentamisen kysyntä pysyi heikkona ja suhdannetilanne synkkeni vuoden 2013 lopulla. Palveluyritysten suhdanteet puolestaan paranivat lievästi. Uudenmaan suhdannenäkymät ovat niin teollisuuden, rakentamisen kuin palveluidenkin osalta koko maan keskiarvoa valoisammat.

Executive Vice President Osmo Wilska IT-yritys Enfosta kehottaa käyttämään hyväksi teknologian mahdollisuuksia.

– Muutos markkinoilla on väistämätön. Menossa olevat muutokset luovat yrityksille huikeat paineet sopeutua uuteen tilanteeseen.

Wilska huomauttaa, että sopeutumisen lisäksi yritysten on kyettävä uuden luomiseen. Muutoin vaarana on surkastua tai jäädä pieniksi.

– Tietotekniikka-alalla suomalaisella työllä pärjätään jos siihen uskotaan, Wilska muistuttaa.

Riittämätön kysyntä kasvun jarruna Itä-Suomessa

Itä-Suomen yritysten suhdannenäkymät kohentuivat vuodenvaihteessa. Teollisuudessa ja rakentamisessa näkymät ovat koko maan keskiarvoa valoisammat, kun taas palveluissa suhdanneodotukset jäävät keskimääräistä vaisummiksi. Suhdannetilanne on edelleen haastava ja erityisesti riittämätön kysyntä jarruttaa tuotannon ja myynnin kasvua Itä-Suomessa.

Kaiken kaikkiaan tilanne toimialojen ja yritysten välillä on pirstaloitunut. Esimerkiksi kuopiolaisen Betonimestarit Oy:n tilauskanta on tällä hetkellä parempi kuin aikaisempina vuosina.

– Valtakunnan tason kokonaisrakentaminen on laskenut jo muutaman vuoden ajan. Onneksi Pohjois-Savo on kulkenut volyymin osalta vastavirtaan, vaikka valitukset jarruttavat toteutumista ja lisäävät kustannuksia, sanoo teollisuusneuvos Seppo Saarelainen Betonimestareista.

Saarelainen arvioi, että asuntorakentaminen jatkuu vielä pari vuotta edellisten vuosien tasolla.

– Rantarakentaminen lisääntyy kaupunkikeskustaan ja vetää Kuopion imagoa korkeammalle. Lisäksi Kuopion ”Manhattanin alueen” arkkitehtikilpailun myötä saamme taas uutta tuulta purjeisiin.

Kannattavuutta etsimässä

Pohjanmaalla teollisuuden ja rakentamisen suhdanteet kääntyivät lievään laskuun vuoden 2013 lopussa. Teollisuuden ja rakentamisen suhdanneodotukset ovat Pohjanmaalla kuitenkin yhä aavistuksen koko maan keskiarvoa myönteisemmät.

Palveluyritysten osalta Pohjanmaan suhdannetilanne oli tammikuussa jonkin verran viime lokakuussa tehtyä tiedustelua vaisumpi. Myös suhdanneodotukset olivat koko maan keskiarvoa heikommat.

Lemminkäinen Talon aluejohtaja Mikael Snellman kommentoi teollisuuden ja rakentamisen suhdannenäkymää hyvin realistiseksi ja pudotusta maltilliseksi.

– Pohjanmaan yritysten suhdannenäkymät ovat usean vuoden ajan osuneet hyvin yhteen todellisen suhdannekehityksen kanssa. Tämä on merkki hyvästä yritysjohtamisesta: oman alan markkinatilanne tunnetaan ja sitä analysoidaan, Snellman sanoo.

Snellman toteaa rakennusalan suhdanneherkkyyden heijastuvan erityisesti teollisuus- ja palvelusektoreille.

– Pudotus on näkynyt kautta valtakunnan. Teollisuuden ja kaupan lisätilojen tarve on ollut vähäisempää. Sen sijaan varsinkin julkisten tilojen peruskorjaustarve on ollut hyvä suhdannetasaaja.

Snellman ei usko urakkahintojen nousevan. Hän pitää kannattavuusnäkymiä kuitenkin haastavina, sillä kustannusten nousuja on tiedossa.

– Yhä tärkeämmäksi kannattavuusmittariksi nousee taseen hallinta. Jokainen varastoon jäänyt valmis tuote rasittaa kassavirtaa ja rahoitustarve tulee nyt ennakoida ajoissa.

– Yhteenvetona voisin todeta, että vuosi 2014 ei tule olemaan kasvun vuosi. Riskien hallinta on avainsana, Snellman toteaa.

Pohjois-Suomessa varovaisia odotuksia paremmasta

Pohjois-Suomen teollisuuden ja rakentamisen suhdannekuva kirkastui viime vuoden lopussa ja kuluvan vuoden alussa. Suhdannetilanne on kuitenkin yhä hieman normaalia heikompi ja näkymät ovat viimeaikaisesta paranemisesta huolimatta lievästi miinuksella. Pohjois-Suomen vastaajien suhdannenäkymät ovat kuitenkin hivenen koko maata valoisammat.

Pohjois-Suomen palveluyritysten suhdannetilanne oli tammikuussa 2014 jonkin verran tavanomaista vaisumpi. Palvelualan suhdanneodotukset ovat kohentuneet viime kuukausina, ja lopputalvelle
odotetaan enää vain hienoista suhdanteiden heikkenemistä.

Ketteryyttä ja oma pesä kuntoon

Oululaisen Elektrobitin johtaja Jari Partanen toteaa, että hankalassa suhdannetilanteessa yritysten tulee tehdä kaikki toimet oman kustannustehokkuuden parantamiseksi.

– Maailma ja toimintaympäristö on koko ajan syklisempi ja nopeatahtinen, siksi jokaisen yrityksen tulee myös laittaa oma kustannerakenne ja tuottavuus kuntoon. Ketteryyttä ja uusia toimintamalleja on haettava koko ajan, muun muassa uuden teknologian ja sen soveltamisen avulla, toteaa Partanen.

Tarvitaan viisivuotinen nollaratkaisu

Antell-konsernin Toimitusjohtaja Tomi Lantto näkee ravintola ja palvelualan tilanteen Pohjois-Suomessa melko vaikeana.

– Suomi velkaantuu hurjaa tahtia ja julkinen sektori kasvaa, velkaantuminen tulee saada kuriin, Lantto sanoo.

– Jos Suomi olisi keskituloinen perhe, joka tienaa noin 60 000 euroa vuodessa, se ottaisi joka vuosi 8000 euroa kulutusluottoa. Näin toimien Suomi elää valheellisella pohjalla. Julkisia menoja on leikattava, mutta samalla tulee välttää veronkorotukset. Veronkorotukset tässä suhdannetilanteessa olisivat myrkkyä ja mahdollinen talouden pieni nousuvire pysähtyisi, Lantto toteaa.

Mitä Suomen ja suomalaisten tulisi tehdä?

Lantto ehdottaa lääkkeeksi suomalaisten tuotteiden ja palveluiden suosimista, esimerkiksi matkustamista ja lomailua Suomessa.

– Edelleen Suomeen tarvittaisiin 5 vuotinen nollalinjan palkkaratkaisu, ehdoton ei veronkorotuksille ja reippaat leikkaukset julkisiin menoihin, linjaa Lantto.

– Tällä kuurilla Suomi tervehtyisi ja talouteen saataisiin dynamiikkaa.

Hiljaisin talvi miesmuistiin

– Rakennusalan talvi on ollut Pohjois-Suomessa hiljaisin miesmuistiin, toteaa Skanskan aluejohtaja Sakari Jämsä.

– Tilauskannat ovat erittäin alhaalla, tilauskanta on tippunut noin 30 prosenttia normaaliin nähden.
Jämsä nimeää yhdeksi heikon kysynnän tärkeimmistä syistä kuluttajien varovaisuuden. Hän toteaa myös, että teollisuuden investoinnit ovat hyvin alhaalla.

– Vaikka suhdanne-ennuste lupailee pientä viriämistä positiiviseen suuntaan, niin ainakaan vielä se ei näy rakennusalan yrityksissä, toteaa Jämsä.

Artikkelin kokosivat: Jari Huovinen, Kari Jääskeläinen, Mari Lehtonen, Pentti Mäkinen ja Pekka Ropponen.