Automaatio on vienyt verotuksesta inhimillisyyden

Kone ei havaitse virkailijan tavoin selviä virheitä eikä osaa huolehtia verovelvollisen oikeusturvasta, kirjoittavat Kati Malinen Veronmaksajain keskusliitosta ja EK:n Tiina Ruohola Helsingin Sanomissa 29.3.2021.

Digitalisaatio on sujuvoittanut veroasiointia ja verotuksen toimittamista. Moni on kuitenkin pudonnut auttamattomasti kelkasta ja jää yksin verokysymystensä kanssa. Somepöhinän sijaan Verohallinnossa olisi syytä keskittyä myös ydinasioihin: sujuvan asioinnin järjestämiseen. Viranomaisen on palveltava ja neuvottava, jotta verovelvolliset saavat asiansa hoidettua.

Huoli Verohallinnon palveluperiaatteen katoamisesta on hiljattain löytänyt tiensä tiuhaan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin pöydälle. Sapiskaa on tullut. Automatisoitu päätöksenteko ja vuokratyövoiman käyttö on katsottu lainvastaiseksi, puhelinpalvelun jonotusajat kohtuuttomaksi. Vaikuttaa, että palvelujen kehittämisessä on edetty tietojärjestelmien ja diginatiivien ehdoilla. Hyvä hallinto ja oikeusturva ovat unohdettuja oikeushyviä.

Automaation lisääntymisen myötä inhimillisyys verotuksessa on mennyttä: kone ei havaitse virkailijan tavoin selviä virheitä eikä osaa huolehtia verovelvollisen oikeusturvasta. Väärä tieto väärässä paikassa voi automaation maailmassa johtaa kohtuuttomiin seuraamuksiin.

Hyvän esimerkin koneen sokeudesta inhimillisille erehdyksille antaa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu joulukuulta 2020. Tapauksessa verovelvollisen väärällä lomakkeella antama tieto oli automaatiossa ohittanut aiemmin oikein ilmoitetut tiedot. Selvä virhe ei noussut virkailijan tutkittavaksi vaan meni läpi ja verovelvollista rangaistiin.

Apulaisoikeusasiamies totesi Verohallinnon menettelyn lainvastaiseksi. Asiaa ei selvitetty, eikä viranomainen huolehtinut verovelvollisen kuulemisesta. Tähän tulkintaan on helppo yhtyä. Automaation hyödyntäminen ei saa tapahtua verovelvollisen oikeusturvan kustannuksella, eikä kaikkea voida sälyttää automaation hoidettavaksi.

Tapauksessa oli kyse metsänomistajasta. Metsänomistajien keski-ikä Suomessa on noin 59 vuotta. Ikääntyneiden osuus Suomessa ylipäätään on suuri – vuoden 2019 lopulla yli 70-vuotiaita oli yli 874 000.

Tilastokeskuksen vuonna 2020 tekemän tutkimuksen mukaan yli 75-vuotiaista vain 20 prosenttia on lähettänyt täytetyn virallisen lomakkeen netin kautta. Tämä elävän elämän realiteetti tuntuu unohtuneen Verohallinnossa, kun digimopolla on lähdetty moottoritielle.

Verohallinnon toimintaa ohjaa hallintolaki. Hyvään hallintoon kuuluva palveluperiaate edellyttää, että verotuksen digitalisoituessa kaikille on taattava sopivat palvelukanavat ja keinot saattaa asiansa Verohallinnon tutkittavaksi ilman veronkorotuksen uhkaa.

Sananlasku sanoo, että pakko ei ole kuin kuolla ja maksaa veroja. Jälkimmäisen mahdollistaminen on Verohallinnon päätehtävä.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomissa 29.3.2021