Avaimet onnistuneeseen hybridityöskentelyyn – näin hybridityö EK:ssa toimii
Hybridityöhön siirtyminen on sujunut Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa hyvin, ja työntekijät ovat löytäneet takaisin toimistolle koronavuosien etätyön jälkeen. Haastattelimme EK:n HR-päällikkö Suvi Lahti-Leeveä ja EK:n asiantuntijoita Terhi Heikkosta ja Mikko Vieltojärveä, ja selvitimme mitkä ovat onnistumisen avaimet toimivaan hybridityöhön.
”Olemme suositelleet, että toimistolla oltaisiin noin puolet työajasta”, EK:n HR-päällikkö Suvi Lahti-Leeve kertoo. Iso osa EK:laisista on kuitenkin toimistolla paljon tätä enemmän.
”Yleensä olen toimistolla noin kolmesta neljään päivää viikossa ja sitten vastaavasti etänä sen yhdestä kahteen päivää viikossa. Vaihtelu on mukavaa ja pitää mielen virkeänä. Minulle toimisto on se rauhallinen paikka, jossa pystyn hyvin keskittymään”, EK:ssa ekonomistina työskentelevä Terhi Heikkonen sanoo.
Hyvin toteutettu ja onnistunut etätyön ja läsnätyön yhdistäminen on lisännyt EK:ssa toteutetun kyselyn mukaan työssä jaksamista ja työtyytyväisyyttä. ”Meillä kannustetaan itsensä johtamiseen, ja parhaan työn tekemisen paikan ja tavan valinta on osa tätä. Työskentely toimistolla helpottaa monia työajan hallitsemisessa ja jaksottamisessa”, Lahti-Leeve kertoo.
EK:ssa on käytössä ”Kuka toimistolla”-sovellus, johon jokainen EK:lainen kirjaa tulevan viikon toimisto- ja etätyöpäivät. Sovelluksen avulla kollegat voivat tarkistaa nopeasti tilanteen ja osaavat valita oikean lähestymistavan. ”Vaikka suunnilleen kaikki hommat voi hoitaa myös eri viestintävälineillä, niin kyllähän suora vuorovaikutus työkavereiden kanssa on miellyttävämpää”, EK:n koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Vieltojärvi sanoo.
”Jokaisella työntekijällä on vastuu pohtia oman työn merkitystä ja sen roolia muulle tiimille. Työnteko ei ole yksilöprojekti, tai irrallaan muusta organisaatiosta. Siksi etätyönteko on pohdittava työn sujuvuuden ja vaikuttavuuden sekä tiimin näkökulmasta. Meillä on hyvin erilaisia työtehtäviä ja tiimejä. Toisiin tehtäviin etätyöskentely sopii paremmin kuin toisiin tehtäviin”, Lahti-Leeve sanoo.
Monet asiantuntijat tekevät läsnätyötä, joka ei sijoitu toimistolle. Edunvalvontatyöhön kuuluu läsnäolo erilaisissa tapaamisissa ja kokouksissa. Kuitenkin toimistolla tehty läsnätyö on todella tärkeää työhyvinvoinnin, ideoinnin, sekä tiimihengen kannalta. Toimistolla tapahtuu pieniä kohtaamisia, jotka vievät työtä, mutta myös tiimiä eteenpäin.
Hybridityö tarjoaa joustavuutta, jolla voidaan tarvittaessa mahdollistaa työn, perheen ja vapaa-ajan yhdistäminen. Sen avulla huomioidaan erilaiset työtehtävät sekä niiden eri tarpeet. ”Pidän aika harvoin kokonaisia etätyöpäiviä. Joskus varaan keskittymistä vaativiin luku- ja kirjoitustehtäviin kokonaisia etäpäiviä, mutta useimmin teen etätöitä iltaisin. Omassa rytmissäni ilta on usein kaikkein tehokkain ja tuottavin aika itsenäiseen työskentelyyn” , Vieltojärvi pohtii.
Työajan ja -paikan määrittelyn mahdollistaa EK:ssa käytössä oleva joustotyöaikamalli. Työntekijällä on mahdollisuus sopia joustotyöajasta tai liukuvasta työajasta omien tarpeidensa mukaan. Joustotyöaika tarkoittaa nimensä mukaisesti joustavaa työaikajärjestelyä. Töitä voi tehdä vapaammin silloin kun työtekijä haluaa, ja työskennellä voi muuallakin kuin työpaikalla. Se eroaa liukuvasta työajasta siten, että työnteon ei tarvitse sijoittua tiettyjen alkamis- tai loppumisaikojen sisään. Tällöin työt voi tehdä itselleen tehokkaimpaan aikaan.
”Ottamalla käyttöön työaikalain mukaiset joustot, olemme halunneet varmistaa hybridityön onnistumisen sekä työtyytyväisyyden. Joustotyöaika mahdollistaa liukuvaa työaikaa joustavammin mahdollisuuden esimerkiksi jakaa työpäivää useampaan työskentelyjaksoon, minkä on koettu helpottavan työn ja perheen tai harrastusten yhteensovittamista”, kertoo Lahti-Leeve. Tavoitteena on, että työntekijällä on käytössä työaikamuoto, joka sopii hänen työhönsä ja elämäntilanteeseensa parhaiten.
HR-päällikkömme Suvi Lahti-Leeve listasi, mitä onnistunut hybridityö edellyttää:
- Luottamusta.
- Keskustelua siitä, missä työ parhaiten tehdään niin, että varmistetaan sujuva yhteistyö työkaverien ja sidosryhmien kanssa.
- Tiimin yhteistä päätöstä työn tekemisen tavoista ja paikoista.
- Yhteisten pelisääntöjen noudattamista.
- Pysähtymistä aika ajoin tarkastelemaan työn tekemisen tapaa ja paikkaa – palveleeko sen hetkinen käytäntö, kuten toimisto- ja etäpäivien jakautuminen ja sijoittuminen, oman työteon lisäksi koko tiimin ja organisaation toimintaa ja tavoitteita.
