Cleantech haastaa ylittämään tieteiden ja toimialojen rajat
Polttavat globaalit ympäristöongelmat eivät ratkea yhden alan osaamisella. Tarvitaan innovaatioympäristöjä, jotka tukevat eri alojen yhteistyötä ja yllättäviäkin osaamisyhdistelmiä.
Tulevina vuosikymmeninä tiedemaailmalta ja yrityksiltä odotetaan läpimurtoja, joilla saadaan kevennettyä ympäristövaikutuksia. Cleantech-innovaatiot eivät synny vain yhden alan osaamisella, vaan monitieteellisyys ja verkosto-osaaminen ovat avainasemassa.
Ympäristöliiketoiminnan läpimurrot ovat luonteeltaan usein sosiaalisia innovaatioita, sanoo Fazerin yritysvastuujohtaja Anna-Maria Flanagan:
”Ympäristöhyötyjen toteutuminen edellyttää, että pystymme vaikuttamaan kuluttajan käyttäytymiseen. Tällaisia yhteiskunnallisia prosesseja ei aikaansaada vain insinöörien tai biologien voimin.”
Sama koskee myös perinteisiä teollisuusyrityksiä, sanoo Helsingin Energian kehityspäällikkö Jukka Helin:
”Energiabisneksessä ei enää riitä, että osaa tuottaa energiaa. Isot harppaukset liittyvät ihmisten ja kuluttajien käyttäytymisen muutoksiin. Meidän on päästävä kuluttajien pään sisään, jotta osaamme kehittää heille oikeita ratkaisuja sekä puhutella heiltä oikeilla argumenteilla ja oikealla kielellä. Tässä tarvitaan käyttäytymistieteilijöitä, kulttuurintutkijoita ja viestijöitä.”
Monialaisuuden haaste koskee ympäristökysymysten lisäksi muitakin ilmiöitä. Yhteiskunnan muutosvauhti kiihtyy, ilmiöt mutkistuvat, asiat linkittyvät. Tarvitaan innovaatioympäristöjä, jotka tukevat eri alojen yhteistyötä ja yllättäviäkin osaamisyhdistelmiä. Kapea-alaisten yksilösuorittajien rinnalle pitää kouluttaa uteliaita ja ennakkoluulottomia soveltajia, jotka osaavat yhdistellä tietoa ja ymmärtää eri näkökulmia. Riskinottoa ja kokeilua tulee kannustaa.
Yritysten ja korkeakoulujen vuoropuhelu on välttämätön lähtökohta, jolla varmistetaan tulevien osaamistarpeiden täyttyminen, sanoo EK:n asiantuntija Marita Aho.
”Suomalaisten korkeakoulujen mallina voisi olla esimerkiksi yhdysvaltalainen huippuyliopisto MIT, jonka maailmanlaajuinen brändi perustuu tutkimuksen lisäksi ratkaisukeskeisyyteen ja kumppanuuksiin. MIT on tullut tunnetuksi tulevaisuutta rakentavilla työpajoillaan, joissa yritykset ovat kiinteästi mukana. Tällaiset yhteistyömuodot tulisi ottaa meilläkin opetuskäyttöön nykyistä laajemmin. ”
Helsingin yliopiston Tiedekulmalla järjestettiin 22.1. verkottumistilaisuus, jossa eri tieteenalojen ja toimialojen edustajat jakoivat näkemyksiään ympäristökysymysten osaamistarpeista. Tilaisuuden järjestivät Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY, Helsingin yliopiston Tieteestä toimintaa –yrittäjyysverkosto sekä Demos Helsinki.
Lisätiedot:
Marita Aho, yliopistokoulutus, ammattikorkeakoulut, koulutusvienti
Tuuli Mäkelä, ympäristöliiketoiminta ja yritysvastuu
Jenni Ruokonen, koulutus, työvoimatarpeet, ennakointi
EK:n vaihde: 09 42020
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@ek.fi