Digipalveluiden kasvuyritys Idean menestyy maailmalla rohkeasti uusiutumalla

Idean on esimerkki yrityksistä, joita nyt Suomeen toivotaan lisää: digiajan kasvuhakuisia palveluyrityksiä, joiden pelikenttä on koko maailma.

Vuonna 1999 perustettu yritys on kasvanut neljän kaveruksen ideasta noin 150 ihmistä työllistäväksi yritykseksi. Ideanilla on ”studioita” Lauttasaaren lisäksi Tampereella, Kalifornian Palo Altossa, San Franciscossa, Los Angelesissa ja Teksasin Austinissa. Syksyllä avataan seitsemäs studio New Yorkissa.

”Firma on syntynyt ainakin kolme kertaa uudestaan”, kertoo yhtiön designjohtaja Jesse Maula.

Idean on menestynyt, koska se on kyennyt muuttumaan maailman muutoksen ja asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Idean on laajentanut repertuaariaan rohkeiden kokeilujen ja osatavoitteiden kautta. Nyt on digimaailmassa meneillään designen kulta-aika.

Digimaailmassa yrityksen pitää syntyä jatkuvasti uudestaan

Helsingin Lauttasaaren keskuskortteleissa sijaitsee kaksikerroksinen tummanharmaa funkkistyylinen kivitalo. Lars Sonck piirsi 1938 valmistuneen talon Helsingin puhelinyhdistyksen puhelinkeskukseksi, mutta sitten tekninen kehitys teki tällaiset keskukset tarpeettomiksi, ja hieno talo ajautui käyttäjältä toiselle. Kunnes se nyt taas palvelee yritystä, joka toimii teknologisen kehityksen eturintamassa.

Sonckin piirtämän talon on vallannut yrityksille ja yhteisöille digitaalisia palveluita rakentava Idean. Vuonna 1999 perustettu yhtiö on kasvanut neljän kaveruksen ideasta noin 150 ihmistä työllistäväksi yritykseksi. Ideanilla on ”studioita” Lauttasaaren lisäksi Tampereella, Kalifornian Palo Altossa, San Franciscossa, Los Angelesissa ja Teksasin Austinissa. Syksyllä avataan seitsemäs studio New Yorkissa.

Talon toisen kerroksen hyörinästä ilmestyy Jesse Maula, 39, yhtiön Chief Design Officer, suomeksi designjohtaja. Hänen työpaikkansa sijaitsee yhtiön pääkonttorissa Palo Altossa. Kahden viikon kesäloma on pidetty ja huomenna on edessä lento takaisin Piilaaksoon.

Idean on esimerkki yrityksistä, joita nyt Suomeen toivotaan lisää: digiajan kasvuhakuisia palveluyrityksiä, joiden pelikenttä on koko maailma.

Jesse Maulan rennon olemuksen alla aistii entisen aktiivikoripalloilijan kilpailuhengen ja voitontahdon. ”Sanoisin, että olemme täällä rennosti tosissamme”, Maula naurahtaen kuvaa yrityksen ilmapiiriä. Ja sitten vakavoituu: ”Olemme tosi tosissamme.”

”Miksi tuhlata elämänsä surkeiden käyttöliittymien kanssa”

Ideanin ruisleipä on suunnitella ja rakentaa asiakkailleen digitaalisia tuotteita ja palveluita. Tämän alan ydinkäsite on user experience, lyhennyksenä ”ux”, suomeksi käyttäjäkokemus. Ideanin asiakkaan omalle asiakkaalle käyttäjäkokemuksen pitää olla niin hyvä, että sitä ei edes huomaa.

Maulan malliesimerkki erinomaisesta käyttäjäkokemuksesta tulee juuri päättyneeltä lyhyeltä kesälomalta. ”Se on Fiskarsin kirves. Sitä on helppo käyttää, se leikkaa puuta hyvin ja se on kaunis.” Käytettävyys, toimivuus, esteettisyys.

Ideanin motto on ”miksi tuhlata elämänsä surkeiden käyttöjärjestelmien kanssa tappeluun”.

Idean toimii uuden digitaalisen ajan ytimessä. Elinkeinoelämän keskusliitolle digitalisaatiota käsittelevän pamfletin Otetaan digiloikka kirjoittanut Mikael Jungner määrittää helppokäyttöisyyden yhdeksi digitaalisen ajan trendeistä. ”Laitteet taipuvat ihmisen luonnolliseen tapaan olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa”, hän kirjoittaa. Tästä oli kyse myös, kun Apple voitti Nokian älypuhelimissa.

Juuri Jungnerin kuvaamaa asiaa Idean edistää. Asiakasyritys saa Ideanilta käyttöjärjestelmän päälle rakentuvan palvelun perusteiden analyysin, suunnittelun ja toteutuksen. Yhtiö työllistää tutkijoita, digitaalisten palveluiden logiikan ammattilaisia, koodareita, graafikkoja. ”Vain pappi ja lääkäri joukostamme puuttuu”, Maula sanoo. Yhä tärkeämpi kilpailutekijä on ”design”, muotoilu laajasti käsitettynä.

Valtiotieteiden maisteri Jesse Maulan oma tarina on esimerkki uuden alan palveluyritysten laaja-alaisesta rekrytointipohjasta. Hänen pääaineensa Helsingin yliopistossa oli valtio-oppi, mutta jo ensimmäisessä kesätyöpaikassaan Alma Median pääkonttorissa hän oli mukana suunnittelemassa mediayhtiölle digitaalisia palveluita. Se oli luontevaa, sillä politiikasta ja historiasta kiinnostunut poika oli taustaltaan perusnörtti: isä rakensi pankeille tietotekniikkajärjestelmiä ja siksikin kotona oli ”kaikki härpäkkeet”. Alma Median työkokemuksen jälkeen Maula opiskeli vuoden teknisiin aineisiin panostavassa Brunelin yliopistossa Lontoossa ja sai sen jälkeen lisää digitaalisten palveluiden kehittämistyön kokemusta Helsingin pörssissä Hexissä ja vakuutusyhtiö Pohjolassa ja sitten opettajakokemusta ammattikorkeakoulu Metropoliassa.

Vuonna 2004 Maula liittyi mukaan viisi vuotta aiemmin perustettuun Ideaniin. Neljä Jyväskylässä luokanopettajaksi opiskelevaa kaveria oli perustanut ict-alan palveluyhtiön, jonka toimialaksi pian muodostui yrityksille myytävät digitaalisten palveluiden käytettävyystutkimukset.

”Firma on syntynyt ainakin kolme kertaa uudestaan”

Idean on menestynyt, koska se on kyennyt muuttumaan maailman muutoksen ja asiakkaiden toiveiden mukaisesti, mutta samalla omistajat ovat pitäneet kiinni perusajatuksistaan.

”Tämä firma on syntynyt ainakin kolme kertaa uudestaan. On muutettu suuntaa tai on tehty jotain ihan muuta kuin aluksi tehtiin”, Maula kertoo. Ensin yhtiö, jonka nimi oli silloin Idean Research, teki käytettävyystutkimusta, mutta ”pian asiakkaat kysyivät, että voisitteko tehdä jotain muutakin kuin viisastella”. Yhtiössä reagoitiin nopeasti.

”Päätettiin, että pirskattirallaa, perustetaanpa Idean Creative Idean Researchin viereen ja että se keskittyy enemmän suunnitteluun.” Pian yhtiöt lyötiin yhteen ja oli taas uudestisyntymisen aika. ”Asiakkaat alkoivat sanoa, että nämä kuvat on ihan kivoja, mutta olisi mukava saada myös jotain toteutusta. Eli älkää jääkö vaan siihen suunnittelutasolle.” Niin Idean laajensi taas toimintaansa. Yhtiö lähti mukaan ”front end kehitykseen” eli digitaalisten palveluiden loppuasiakkaalle näkyvien esityskerrosten tekemiseen.

Monen digitaalisen tekniikan startup-yrityksen tärkein asiakas oli 2000-luvulla Nokia. Ideaninkin liiketoiminnasta yli puolet liittyi Nokian kännyköiden kehitystyöhön. Riippuvuus Nokiasta alkoi kuitenkin vähentyä, kun uusia asiakkaita löytyi Suomen lisäksi eri puolilta maailmaa: Aasiasta, eri puolilta Eurooppaa ja Yhdysvalloista.

Uusia asiakkaita löydettiin muun muassa digitaalisen tekniikan kansainvälisistä konferensseista. ”Niissä on syntynyt suhteita eri puolille maailmaa. Sitten jossain vaiheessa kiinalaiset tulivat tänne etsimään osaajia.” Asiakkaiden löytäminen ei ollut ongelma. ”Me ollaan suhteellisen hyviä myymään.” Ongelmaksi muodostui pikemminkin, miten tunnistaa kannattava projekti: onko siinä järkeä yritykselle ja onko siinä jatkuvuutta?

Ideanilla on asiakkaita elämän ja maailman eri laidoilta. Yhteistyössä asiakkaidensa kanssa Idean on laajentanut osaamistaan hyvin erilaisten toimialojen palveluntarjoajaksi. Maula mainitsee yhteistyökumppaneista korealaisen elektroniikkajätti LG:n, jonka televisioihin Idean on ollut mukana rakentamassa käyttöliittymää, suomalais-norjalaisen öljy- ja kaasualan konsultointi- ja henkilöstöyhtiön Dovren, jonka henkilöstöpalveluliiketoimintaa Idean on ollut digitalisoimassa, suomalaisen monialapalveluyhtiön SOL:n, jonka lentokonesiivousliiketoiminnan työnjohtoa Idean on ollut mukana digitalisoimassa, ruotsalaisen kaivosalalle työkoneita valmistavan Sandvikin, jonka kaivosporiin Idean on ollut mukana kehittämässä ohjauspaneeleita ja amerikkalaisen tietotekniikan ohjelmistoyritys IBM:n, jonka yhtymätason design-kieltä Idean on ollut luomassa.

2000-luvun puolivälissä Ideanissa todettiin, että heidän alansa tärkeimmät tekijät vaikuttavat Kalifornian Piilaaksossa. Jos halusi olla alalla vakavasti otetteva yhtiö, Piilaaksossa oli oltava läsnä. Risto Lähdesmäki, yksi Ideanin perustajista ja nykyinen toimitusjohtaja, lähetettiin matkustamaan edestakaisin Suomen ja Piilaakson välillä.

”Asetimme selkeitä steppejä, että jos nämä saavutetaan niin sinne pistetään lisää rahaa ja ihmisiä. Ja ne aina saavutettiin ja sitten jossain vaiheessa tuli eteen, että nyt pitää perustaa sinne firma ja lähteä oikeasti katsomaan”, Maula kertoo. Nyt suurin osa Ideanin liikevaihdosta tulee Yhdysvalloista ja yhtiöllä on Yhdysvalloissa enemmän työntekijöitä kuin Suomessa. Jesse Maula muutti Piilaaksoon pari vuotta sitten.

”Elämme designen kulta-aikaa”

Kalifornian Piilaakso on vuosikymmeniä säilynyt digitaalisen teknologian ja siihen liittyvän palvelutoiminnan keskuksena. Piilaakson sydän sykkii Palo Alton kaupungissa, jossa arvostettu Stanfordin yliopisto sijaitsee. Sinne Ideankin ensimmäisen Amerikan studionsa perusti, noin puolentoista kilometrin päähän Stanfordin yliopistosta.

Piilaakson menestyksen salaisuus on asenteissa, rakenteissa ja rahassa. Maula selvittää Piilaakson asenneilmastoa: ”Se lähtee amerikkalaisesta mentaliteetista, että tehdään ja kokeillaan eikä jahkailla. Ja kun siihen yhdistetään Kalifornian hippimeininki eli annetaan kaikkien kukkien kukkia, niin siitä tulee aika hyvä mixi.”

Tätä asenneilmastoa täydentävä rakenne on akateemisen maailman vahva läsnäolo. Useimpien Piilaakson menestysyritysten taustalla vaikuttaa yliopistojen antama henkinen tuki. Ja tätä asenteiden ja rakenteiden yhdistelmää vahvistaa vielä se, että maailman merkittävimmät uuden teknologian rahoittajat ovat sijoittuneet juuri Piilaaksoon. Tämän kaltaista luovuuden ja rahan liittoa ei ole toistaiseksi pystytty rakentamaan minnekään muualle maailmassa.

Jesse Maulaa kiinnostaa Piilaaksossa esimerkiksi siellä tehty luovuuden tutkimus: miten vapaudutaan totutuista kaavoista ja malleista. Se on yksi hänen vastuualueensa, designin, ydinkysymyksistä.

Design on Ideanin keskeinen myyntivaltti ja inspiraation lähde. ”Design on se keino, jolla yritys voi vastata kiinalaisten kilpailijoiden hintapaineisiin”, yritys julistaa nettisivuillaan. Idean vaalii suomalaisen ja muun skandinaavisen muotoilun perinteitä.

”Elämme designen kulta-aikaa”, sanoo Maula. ”Designerit ovat tällä hetkellä kuumaa valuuttaa. Nyt liikkeenjohto haluaa kuunnella designereita. Se näkyy siinä, että isoihin firmoihin designereita nimitetään johtoryhmiin ja heille halutaan rakentaa omia sisäisiä muotoilutiimejä.” Myös designerin toimenkuva on laajentunut. Hän ei enää mieti vain tuotteen tai palvelun ulkoista ilmiasua tai käytettävyyttä vaan hänen panoksensa saattaa ulottua myös yrityksen vision määritykseen.

”Suomessa ei ihan vielä olla huipulla tämän aallon kanssa mutta Piilaaksossa se on arkipäivää.”

Eroja Maula näkee myös suomalaisten ja amerikkalaisten suhtautumisessa työhön. Suomalaisten osaaminen on Maulan käsityksen mukaan ”tosi kovaa”. ”Se toinen puoli sitten on, että Suomessa tehdään aika vähän duunia verrattuna varsinkin Jenkkeihin. Ollaanko me niin fiksuja, että me voidaan antaa noin paljon eteen?”

Toinen ero on amerikkalaisten ja suomalaisten suhtautuminen itsensä kehittämiseen. ”Itsensä kehittämisen mentaliteetti on Jenkeissä kovemmassa arvossa kuin Suomessa. Siellä ihmiset koko ajan kysyvät, että mitä minun pitää tehdä, eivätkä he oleta, että firma maksaa vaan he itse menevät kursseille ja maksavat ne.”

Toinen puoli asenne-erossa on se, että suomalainen on usein työssään itsenäinen ja tehokas osaaja. ”Jenkit, vaikka he olisivat hienoista yliopistoista, – ja yleensähän he ovat – tarvitsevat paljon ohjeistusta ja kaitsentaa. Siinä on ihan selvä kulttuurinen ero.” Saman asian voi tietenkin sanoa myös siten, että amerikkalaiset ovat tottuneet vaatimaan esimiehiltään enemmän kuin suomalaiset.

”Todettiin, että täytyy mennä omalla rahalla”

Ideanin opetus kasvuhaluisille suomalaisille palveluyrityksille on, että ole valmis luomaan nahkasi mutta pidä kiinni siitä, mihin uskot.

”Me ollaan mokattu kaikki jutut mitä voi mokata. Me ollaan opittu kaikki todellakin kantapään kautta”, Maula naurahtaa.

Hänen ensimmäinen neuvonsa aloittelevalle yritykselle on, että kannattaa hankkia mentori, ihminen, joka on kokenut yrityksen kasvun polun. ”Monta mutkaa olisi pystynyt välttämään, jos olisi ollut joku jonka kanssa olisi voinut sparrata.”

”Ehkä taas sellainen asia, jonka me teimme oikein oli, että me alusta saakka ostimme ammattilaisten apua. Meillä on ollut esimerkiksi ihan pirun kalliit lakimiehet. Kyllä se hirvitti maksaa niitä laskuja, mutta jälkikäteen katsottuna se oli ainoa oikea tapa tehdä se.”

Kolmas neuvo on, että rahoituksen kanssa kannattaa olla tarkkana. Idean ei ole turvautunut kasvuyrityksille usein ominaisiin ulkopuolisten rahoittajien niin sanottuihin rahoituskierroksiin.

Yhtiö on kasvanut oman tulorahoituksensa turvin. ”Piilaakson perinteinen tarina on se, että yrittäjä on nitistetty kuiviin ja rahoittaja ottaa kaiken rahan, jos jotain tulee. Meidät oli niin peloteltu, että me olimme aika valveutuneita niissä mahdollisissa rahoituskeskusteluissa. Eikä sitten meidän käsityksemme firman arvosta varmaankaan kohdannut monen muiden käsitysten kanssa. Todettiin, että meidän vaan täytyy mennä omalla rahalla.” Edelleen Idean rahoittaa kasvunsa pääosin omalla tulorahoituksellaan.

”Jos meillä olisi ollut rahoittaja mukana niin varmaan olisi kasvettu nopeammin. Mutta jälkikäteen ajateltuna me ei oltaisi ehkä opittu niin paljon. Nyt meillä on moni asia näpeissä sen takia, että me käytiin se polku yksin.”

”Nyt pää puskasta pois ja maailmalle!”

Maula kiittää Tekesiä. Hän ei yhdy laitosta kohtaan esitettyyn arvosteluun. ”Se on auttanut meitä. Voi tietenkin puhua Tekesin byrokratiasta ja hakemisen vaikeudesta ja että siihenkin pitää palkata konsultteja. Me olemme pärjänneet hyvin ilman konsultteja ja olemme saaneet aikanaan tosi tarpeellisia ruiskeita kehitystyöhömme. Vaikka se tuki on meilläkin usein ollut lainaa, se on annettu niin pienellä korolla, että se on ollut melkein ilmaista. Sen saaminen Jenkeistä olisi ollut ihan mahdotonta. Tekes on oikeasti tärkeä laitos.”

”Tietenkin voi aina debatoida, että pitäisikö Suomessa olla yksityisiä tahoja tekemässä näitä asioita. Mutta kun niitä ei ole. Joten se on minusta vähän niin kuin turha debatti.”

Yhden ison myönteisen muutoksen Maula on kuitenkin Suomessa parin vuoden aikana havainnut. ”On ollut hienoa havaita Aalto-yliopiston ja kasvuyritystapahtuma Slushin ympärillä tapahtunut yrittäjyyden nostaminen jalustalle. Se on ihan selvä asenneilmapiirin muutos.”

”Täällä on niin paljon hyvää asennetta ja osaamista, että hitto vie! Nyt pää puskasta pois ja maailmalle! On helmasyntimme ajatella, että ei me osata mitään ja kaikki on paremmin maailmalla. Minun kokemukseni mukaan niin ei ole.”

www.idean.com

Teksti: Antti Blåfield