EK: Hallitus vahvistaa kasvuyrittäjyyden strategista asemaa
Valtioneuvosto hyväksyi tänään Yrittäjän päivänä päivitetyn yrittäjyyden periaatepäätöksen. Se vahvistaa Mittelstand-kasvuyrittäjyyden strategista asemaa yhtenä hallituksen keskeisimmistä painopistealueista. EK korostaa voimakkaasti tarvetta koko hallituksen yhteiselle yrittäjyyden edistämiselle, josta kaikkien hallinnonalojen on kannettava aidosti vastuuta.
EK kiittää tuoreen periaatepäätöksen linjausta, joka tunnistaa Mittelstand-yritysten tärkeyden elinkeinorakenteen uudistumiselle sekä koko Suomen talouden kasvulle ja kriisinkestävyydelle. Hallitusohjelmassa ja periaatepäätöksessä sitoudutaan kaksinkertaistamaan yrittäjävetoisten (keskisuurten 50–500 henkilöä työllistävien) Mittelstand-yritysten määrä vuoteen 2030 mennessä.
”Mittelstandien nosto Suomen yrittäjyyspolitiikan yhdeksi kärjeksi on tärkeä strateginen valinta”, EK:n Pk-johtaja Petri Vuorio korostaa.
EK korostaa kasvuyrittäjyyttä tukevien palveluiden vahvistamisen tärkeyttä mm. yritysrahoituksessa, uudistumisessa ja kansainvälistymisessä. Kotimarkkinat ovat pienet, joten kasvu on haettava maailmalta. Tarvitsemme siis tuhansia uusia vienti- ja kansainvälistyviä yrityksiä.
”Yritysrahoituksessa Finnveran tulee lisätä riskinottoaan kotimaan pk-yritysten kasvun rahoituksessa. Lisäksi hallitusohjelman Mittelstand-kirjaus tulee huomioida uuden Tesi-konsernin sijoitusstrategiassa. Julkisten toimijoiden tarkoituksena on täydentää markkinapuutteita. Tässä voimme tehdä verrokkimaidemme tapaan kasvun vauhdittamisen näkökulmasta nykyistä enemmän”, Vuorio sanoo.
”Meidän tulee myös saada yhä suurempi joukko yrityksiä T&K-toiminnan piiriin ja kansainvälistymään. Business Finlandin on uudistettava toimintaansa tämän toteutumiseksi. Samoin käynnissä olevassa Team Finland -kansainvälistymispalveluiden uudistuksessa on onnistuttava tavalla, joka aidosti parantaa asiakasyritysten palveluita”.
Yrittäjyyspolitiikka on työ- ja elinkeinoministeriön toimivallassa. Tarvittavia tuloksia voidaan saavuttaa kuitenkin vain, jos kaikki hallinnonalat ovat yhdessä sitoutuneita yrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistamiseen.
”Kasvua ja elinvoimaa vahvistetaan vain saamalla lisää menestyneitä yrittäjiä – niin alueilla kuin kansallisesti. Tämä ei valitettavasti ole kaikille itsestäänselvyys, vaan yrittäjyysnäkökulman esille nostamiseen vaaditaan yhä uudelleen ja uudelleen yrittäjiä ja yrittäjäjärjestöjä”, Vuorio sanoo.
EK:n mukaan yksi selkeä ylihallinnollinen yrittäjyyden edistämisen kokonaisuus on yrittäjyyttä ja kasvua tukeva parempi sääntely mukaan lukien norminpurku. Kotimaisten hankkeiden lisäksi tämä vaatii erittäin suurta huomiota myös EU:n tasolla.
”Suomen on tuettava voimakkaasti EU-komission tavoitetta keventää raportointivelvoitteita 25 prosenttia alkavalla komissiokaudella. Tavoitetta kohden tulee edetä konkreettisilla ja systemaattisesti käyttöönotettavilla toimilla”, Vuorio toteaa.
Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota yrittäjien jaksamiseen. Viime vuodet ovat olleet vaikeita monille yrityksille. Konkurssien määrä on korkeammalla kuin vuosikymmeniin. Tilanne on yhä haastava, eivätkä sitä helpota mm. arvonlisäveron korotuksen kaltaiset toimet.
”Yrittäjän päivänä on tärkeää muistaa myös niitä yrittäjiä, joiden yrittäjäriski on realisoitunut. Eikä useinkaan syistä, joihin on voinut itse vaikuttaa. Yrittäjän ja hänen perheensä elämä voi olla erittäin kovaa, pelon ja uupumuksen täyttämää. He ansaitsevat kaiken tukemme ja kannustuksemme”, Vuorio päättää.
