EK kannattaa EU:n komission maksukyvyttömyyteen liittyvää direktiiviehdotusta

Luotaessa EU:n laajuisia entistä toimivampia pääomamarkkinoita on tärkeää, että erot jäsenmaiden yritysten ja elinkeinonharjoittajien maksukyvyttömyyttä koskevissa säännöissä eivät olisi liian suuria. Erilaiset insolvenssisäännöt nostavat rajat ylittävän sijoitustoiminnan kustannuksia ja haittaavat pääomien ja yritysten sijoittautumista sisämarkkinoilla. Entistä yhtenäisempi insolvenssioikeus on merkittävä askel EU:n pääomamarkkinaunionin  (Capital Markets Union) luomisessa.

EK kannattaa komission direktiiviehdotusta ja sen keskeisiä linjauksia yhteisiksi eurooppalaisiksi minimistandardeiksi uusiksi insolvenssisäännöiksi, kertoo EK:n yrityslainsäädännön asiantuntija Santeri Suominen .

– Kaikki markkinaosapuolet hyötyvät pidemmällä aikavälillä selkeistä yhtenäisistä säännöistä ja pääomamarkkinat kehittyvät. Lisäksi elinkelpoiset, mutta väliaikaisiin vaikeuksiin ajautuneet yritykset kannattaa pelastaa yrityssaneerauksella. Konkurssikelpoiset yritykset on puolestaan ohjattava ripeään ja ennakoitavaan likvidaatioprosessiin. Jäsenvaltioiden välillä onkin ollut suuria eroja menettelyjen kestossa ja veloista vapautumisen määräajoissa.

EK pitää direktiiviehdotuksen mahdollisimman menestyksekästä jatkovalmistelua EU:ssa erittäin tärkeänä ja antaa tukensa Suomen valtion kannanmuodostukselle. Direktiiviehdotukseen sisältyy eräitä merkittäviä jäsenvaltio-optioita, joiden käyttämisen edellytyksiä on analysoitava huolellisesti.

– EK:n näkemyksen mukaan suomalainen konkurssisääntely toimii kohtuullisen hyvin ja siihen ei kohdistu merkittäviä muutospaineita. Suomen yrityssaneerauslainsäädäntö puolestaan sisältää eräitä merkittäviä puutteita, jotka olisi pyrittävä korjaamaan jo ennen direktiiviehdotuksen lopullista hyväksymistä EU:n toimielimissä mahdollisesti vuosien mittaisen käsittelyn jälkeen. Onkin ehdottoman myönteistä, että komission direktiiviehdotus lähtee vahvasti siitä periaatteesta, jonka mukaan kaikilla unionin yrityksillä tulee olla käytettävissään moderneilla pääomamarkkinoilla yleisesti käytettävät ja toimivat saneerauskeinot ja -menettelyt elinkelpoisen liiketoiminnan jatkumisen varmistamiseksi, toteaa Suominen.

Komissio antoi marraskuun lopulla ehdotuksen insolvenssidirektiiviksi (eng.)  ja sitä koskevan komission tiivistelmän ja tiedotteen (eng.).

Direktiivin pääkohdat

• yrityssaneerauksen käyttäminen tulee mahdolliseksi varhaisessa vaiheessa vaikeuksien ilmaantuessa
• yrittäjät vapautuisivat veloistaan viimeistään 3 vuoden kuluessa ja saisivat näin uuden mahdollisuuden välttyessään velkavankeudelta
• yrityssaneeraus ja uudelleenjärjestelymenettely tehostuu ja yksinkertaistuu, millä tavoitellaan a) prosessin keston lyhenemistä, b) kustannusten alenemista, c) velkojille ja sijoittajille koituvan epävarmuuden vähenemistä sekä d) maksamattomien velkojen määrän vähenemistä ja takaisinperinnän tehostumista (higher recovery rate).

Direktiiviehdotusta ryhdytään seuraavaksi käsittelemään normaalissa EU:n lainsäädäntöprosessissa. Komission direktiiviehdotus etenee siten Euroopan parlamentin käsittelyyn.

Ehdotuksen tausta

Insolvenssioikeuden minimiharmonisaatio lukeutuu usean eri tavoitteen alle EU:ssa:

vuonna 2015 julkaistuihin

1) viiden puheenjohtajan kertomukseen ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä”,

2) pääomamarkkinaunionia koskevaan toimintasuunnitelmaan ja

3) sisämarkkinastrategiaan.

Lisäksi vuonna 2015 annettiin EU:n maksukyvyttömyysasetus, jolla ei kuitenkaan harmonisoitu jäsenvaltioiden maksukyvyttömyyslainsäädäntöä, vaan selvennettiin tuomioistuinten toimivaltaan ja rajat ylittävien tuomioiden tunnustamiseen liittyviin seikkoihin. Ehdotuksen taustalla on myös 2014 annettu komission suositus yritysjärjestelyistä, joka on sittemmin arvioitu riittämättömäksi tavaksi edetä insolvenssioikeuden jäsenvaltiokohtaisia eroja vähennettäessä.