EK kartoittaa: Lisää ilmastobisnestä pk-yrityksille

Meneillään on etsikkoaika, kun ilmasto- ja ympäristöbisneksen markkinaosuuksia jaetaan. EK hakee keinoja siihen, kuinka suomalainen pk-sektori saadaan mahdollisimman kattavasti mukaan vähähiiliseen liiketoimintaan.

Ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöuhkien torjunta koskettaa yrityksiä eri tavoin. Yhtäältä se on tuonut tiukempaa sääntelyä ja lisää kustannuksia. Toisaalta monille suomalaisyrityksillekin on avautunut ennennäkemätön globaali markkinamahdollisuus. Kilpailu on kireää, mutta kasvuvauhtikin kiihtyy.

Ilmastobisnes valtavirtaistuu

Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävän bisneksen ajateltiin pitkään koskevan ennen muuta sellaisia yrityksiä, jotka ovat varta vasten erikoistuneet ympäristöratkaisuihin. Sittemmin näkökulma on avartunut: yhä useampi perinteisten toimialojen yritys hakee itselleen vähähiilisyydestä kilpailuetua ja uutta kasvua. Edelläkävijöiden läpimurtoja on jo nähty laidasta laitaan – biodieselistä nyhtökauraan ja kierrätysmuotiin.

Paineet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kasvavat entisestään. Ilmiö tulee koskettamaan tavalla tai toisella joka ikistä suomalaista yritystä. Sekä asiakkaiden että viranomaisten asettamat ympäristövaatimukset kiristyvät. Kysymys kuuluu, mukaudutaanko siihen passiivisesti vai käännetäänkö se kasvun ajuriksi ja kilpailueduksi.

Ilmastobisneksen suuntaan voi edetä kahta kautta: pienentämällä oman yritystoiminnan ilmastohaittoja tai kehittämällä ilmastoystävällisiä ratkaisuja myös omien asiakkaiden käyttöön.

Pk-yrityksillä on nyt etsikkoaika

Suurten yritysten on ollut kohtuullisen helppoa lähteä mukaan ilmasto- ja ympäristöliiketoimintaan. Niillä on resursseja niin tuotekehitykseen, yritysostoihin kuin muihinkin tarvittaviin investointeihin. Myös startup-yrityksille ympäristöratkaisut ovat luonteva markkina, ne kun voivat lähteä liikkeelle puhtaalta pöydältä ja tarttua lennosta uusiin bisnesmahdollisuuksiin.

Jo reilu neljännes pk-yrityksistä on mukana cleantech-liiketoiminnassa.

Sen sijaan monille pitkän linjan pk-yrityksille yhtälö on usein monimutkaisempi. Rajalliset resurssit ja liikkeenjohdon huomio kohdistuvat helposti ydinbisneksen pyörittämiseen. Vielä vuonna 2016 lähes 80 % suomalaisista pk-yrityksistä arvioi EK:n kyselytutkimuksessa, ettei ilmastonmuutoksella ole vaikutusta niiden toimintaan. Tammikuussa 2017 julkistimme uusia tutkimustuloksia, jotka kertoivat aktivoitumisesta: jo reilu neljännes pk-yrityksistä on mukana ympäristöhyötyjä tarjoavassa cleantech-liiketoiminnassa. Noin 4000 suomalaista pk-yritystä kertoo saaneensa cleantechistä jo pääbisneksen.

Myönteistä kehitystä on siis nähtävissä. Nyt on oikea aika varmistaa, että pk-sektori saadaan koko laajuudessaan tunnistamaan ilmastobisneksen mahdollisuudet omassa toiminnassaan.

Kartoitus pk-kentän ilmastobisneksestä alkaa

EK on käynnistänyt yhdessä Clonet Oy:n kanssa hankkeen, jossa selvitetään sekä syvähaastatteluiden että kyselytutkimuksen keinoin pk-yritysten ilmastobisneksen edellytyksiä:

• Millaisia vaikutuksia ja liiketoimintapotentiaalia eri alojen pk-yritykset näkevät ilmastonmuutoksen tai muiden ympäristöuhkien torjunnassa? Millaisia esteitä ja haasteita siinä nähdään?
• Kuinka pk-yrityksiä voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla tukea ilmastobisneksen kehittämisessä?

Alkusyksyyn 2017 asti kestävän hankkeen aikana käymme ilmastobisnestä koskevaa keskustelua myös laajemmin EK:n jäsenkentässä sekä muiden sidosryhmien kanssa. Onko sinulla näkemyksiä tai pohdintoja yllä oleviin kysymyksiin? Tai voitko vinkata tärkeitä näkökulmia, joita meidän tulisi huomioida selvitystä tehtäessä? Laita meille viestiä tai jatketaan keskustelua somessa tunnuksella #ilmastobisnes.

Lisätietoja:
Asiantuntija Tuuli Mäkelä, EK, puh. 050 330 3245, etunimi.sukunimi@ek.fi, @tuulimakela
Toimitusjohtaja Sari Siitonen, Clonet Oy, puh. 040 761 5221, etunimi.sukunimi@clonet.fi, @SariSiitonen