EK: Kiinalaisalustojen kilpailuedulle on laitettava stoppi – TEM:n työryhmä tervetullut aloite

Kolmansista maista toimivat ja EU-sääntelystä välinpitämättömät toimijat saavat kilpailuetua mm. tullittomuudesta sekä tuottajavastuuta koskevien kulujen ja arvonlisäveron ohittamisesta. Myös eurooppalainen tiukka kuluttajasääntely lisää kilpailuetua toimijoille, jotka eivät siitä välitä. 

Työministeri Matias Marttinen asetti työryhmän, jonka tehtävänä on löytää ratkaisuja kiinalaisen halpakaupan luomiin kilpailu-, ympäristö-, kuluttajansuoja-, tietosuoja-, immateriaalioikeus- ja tuoteturvallisuusongelmiin sekä tullikysymyksiin. Elinkeinoelämän keskusliitto pitää toimenpidettä erittäin tervetulleena.  

– Kyse ei ole vain Suomea koskevasta ilmiöstä. Huomattavaa on, että lainsäädännön vaatimuksista piittaamattomien verkkoalustojen ja -kauppojen ongelma ei korjaannu millään yksittäisellä toimenpiteellä. Siksi on tärkeää, että ilmiöön puututaan tehokkaasti eri ministeriöiden ja viranomaisten yhteistyöllä sekä paikantamalla ratkaisuehdotuksia, joita Suomi voi yhdessä muiden EU-jäsenvaltioiden kanssa edistää unionin päätöksenteossa, EK:n Yrityslainsäädäntö-vastuualueen johtaja Juho Mäki-Lohiluoma toteaa. 

Elinkeinoelämän keskusliitto on pitkään vaatinut viranomaisilta ja lainsäätäjiltä toimia ilmiön kitkemiseksi.  

Sääntelystä välinpitämättömien kiinalaisalustojen volyymit ovat kasvaneet nopeasti. Tulli on arvioinut, että EU:n ulkopuolelta Suomeen tulevien vähäarvoisten pakettien määrä nousee tänä vuonna yli 50 miljoonaan, kun vuonna 2024 paketteja oli 28,2 miljoonaa ja vuonna 2023 3,6 miljoonaa. Paketeista jopa 98 prosenttia tulee Kiinasta.  

– Kiinalaiset verkkokaupat eivät kasvata markkinaosuuttaan siksi, että ne olisivat parempia tai tehokkaampia, vaan siksi, että ne eivät joudu saman sääntelyn kohteeksi kuin eurooppalaiset toimijat, sanoo Mäki-Lohiluoma. 

Kaupan Liitto on laskenut, että pelkästään tuoteturvallisuussääntelyn noudattamatta jättäminen antaa kiinalaisille verkkokaupoille jopa 30–40 prosentin kilpailuedun.  

– Kun tähän yhdistetään alle 150 euron arvoisten pakettien tullittomuus sekä tuottajavastuuta koskevien kulujen ja monesti myös arvonlisäveron ohittaminen, muodostuu kilpailuasetelmasta rakenteellisesti epätasapuolinen. Kärsijänä tilanteessa ovat suomalaiset yritykset, mutta myös turvattomia tuotteita tilaavat kansalaiset, Mäki-Lohiluoma sanoo.  

 EK:n ratkaisuja:  

• Nykyinen sääntelykehikko ei ole riittävä haasteeseen vastaamiseksi ja EU-tasolla tarvitaan tehokkaamman täytäntöönpanon lisäksi myös uusia lainsäädännöllisiä toimia.

• Komission toimivaltaa on vahvistettava, jotta se voi tehokkaasti valvoa verkkomarkkinapaikkoja- ja alustoja ja niiden kautta tapahtuvaa rajat ylittävää kaupankäyntiä. 

• Verkkomarkkinapaikkojen- ja alustojen tulee vastata siitä, että niiden kautta myytävät tuotteet täyttävät EU:n tuoteturvallisuus- ja ympäristövaatimukset silloin, kun mikään muu EU-alueelle sijoittautunut taloudellinen toimija ei tästä vastaa.  

• EU:n ulkopuolelta hankittujen tavaroiden 150 euron tullivapausrajan poistamista ja IOSS-erityisjärjestelmän (Import One-Stop-Shop) pakollisuutta on kiirehdittävä.  

• On varmistettava, että verkkomarkkinapaikat osallistuvat samalla tavalla kiertotalouden kustannuksiin kuin muut taloudelliset toimijat silloin, kun niiden kautta välitetään laajennetun tuottajavastuun piiriin kuuluvia tuotteita eurooppalaisille asiakkaille.