Seuraamuksia kilpailurikkomuksista ja menettelyvirheistä tutkintaprosessin aikana ehdotetaan tiukennettavaksi huomattavasti. Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) annettaisiin merkittävästi lisää valtuuksia ja työkaluja rikkomusten selvittämiseen. Tutkinnan kohteena olevien yritysten oikeussuojakeinoja ja puolustautumisoikeuksia ei sen sijaan olla parantamassa.

Kilpailulain uudistamista valmistellut työryhmä antoi 14.3. loppuraporttinsa sääntelyn muutostarpeista. Työryhmän enemmistö ehdottaa voimassa olevaan kilpailulakiin useita muutoksia. Ne liittyvät muun muassa mahdollisten kilpailurikkomusten selvittämiseksi tehtäviin tarkastuksiin ja selvitystoimintaan.

Kilpailuneutraliteettisääntelyn heikkoon noudattamiseen puututtava

Kilpailulakiin lisättiin vuonna 2013 säännökset, jotka koskevat kilpailun tasapuolisuuden turvaamista julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä.

–Työryhmä toteaa loppuraportissaan aivan oikein, että kyseiset säännökset ovat tavoitteiltaan onnistuneita, mutta että niiden noudattamisen valvonta on osoittautumassa niin hitaaksi, että sääntelyn tavoitteet vaarantuvat, kertoo EK:n yrityslainsäädännön asiantuntija Jukka Lehtonen. Hän on kilpailulakiuudistusta valmistelleen työryhmän jäsen.

Yhtenä kilpailuneutraliteetin parannuskeinona työryhmä esittää, että mikäli julkisyhteisö tai sen määräysvaltaan kuuluva yksikkö harjoittaa kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa toimintaa ja sen lisäksi muuta toimintaa, se tulisi jatkossa velvoittaa pitämään toiminnoista erillistä kirjanpitoa.

– EK kannattaa ehdotusta lämpimästi, mutta katsoo, että kilpailuneutraliteettisääntelyä tulisi viedä vieläkin pidemmälle, korostaa Lehtonen.

– Kilpailuneutraliteettisääntelyn noudattaminen paranisi, jos vakavimmista rikkomuksista voitaisiin jatkossa langettaa seuraamusmaksu, kuten on tilanne jo nyt kaikessa muussa kilpailusääntelyssä.

EK ehdottaakin loppuraporttiin liittämässään lausumassa, että seuraamusmaksu pitäisi määrätä jatkossa sille, joka ei noudata kilpailluilla markkinoilla toimintaa harjoittaville kunnille asetettua yhtiöittämisvelvollisuutta tai työryhmän nyt ehdottamaa toimintojen eriyttämisvelvollisuutta.

Samoin seuraamusmaksu pitäisi olla mahdollista määrätä julkiselle toimijalle, jos se hinnoittelee palvelunsa alle tuottamiskustannusten, tukee markkinatoimintaa muusta toiminnasta saatavilla tuloilla, tai toimii vastoin kilpailuviranomaisen samanlaisessa asiassa antamaa selvää kieltoa. Seuraamusmaksu pitäisi voida määrätä myös sidosyksikön myydessä palvelua markkinoille enemmän kuin hankintalain sidosyksikkösäännökset sallivat.

Seuraamusten koventamisella voi olla arvaamattomia vaikutuksia

Lehtonen kertoo, että EK joutui jättämään eriävän mielipiteen eräisiin työryhmän ongelmallisiin ehdotuksiin. Työryhmä ehdottaa muun muassa, että kilpailusääntelyä rikkovan toimialayhdistyksen sakkomaksimia nostettaisiin merkittävästi.

– Voimassa olevassa sääntelyssä yläraja on 10 % yhdistyksen liikevaihdosta, mutta työryhmä ehdottaa uudeksi maksimiksi kymmentä prosenttia yhdistyksen ja sen kymmenen suurimman jäsenen liikevaihdosta. Pientä yhdistystä voisi näin uhata sakko, joka kaataisi yhdistyksen.

Arvaamattomia vaikutuksia voisi olla myös työryhmän KKV:lle ehdottamalla oikeudella rakenteellisiin toimenpiteisiin kiellettyjen kilpailunrajoitusten ja määräävän markkina-aseman väärinkäytön korjauskeinona.

– Yritys voitaisiin jälkikäteen velvoittaa esimerkiksi luopumaan peruuttamattomasti tietystä osasta liiketoimintaansa, mikä olisi ongelmallista jo työntekijöiden ja muiden sidosryhmien näkökulmasta.

Linkki työryhmän mietintöön

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote: Työryhmä esittää muutoksia kilpailulakiin