EK: Rakennetaan silta TKI-toiminnasta jatkuvaan oppimiseen
Koulutusjärjestelmämme heikkous on, miten kankeasti se vastaa TKI-toiminnan kautta syntyviin uusiin osaamistarpeisiin. Innovaatiopolitiikan sekä koulutus- ja työvoimapolitiikan yhteensovittaminen ei toimi. Tässä on jatkuvan oppimisen keskeisin haaste, johon pitää löytää ratkaisu. Ns. vihreän siirtymän lisäksi erilaiset uudet teknologiat tuovat uusia osaamistarpeita, joista monet, esimerkkinä kyberturva, koskettavat laajasti koko yhteiskuntaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla on valmisteltu esitystä uudesta jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta. Sen avulla yritetään ratkoa osaamisen ja työllisyyden parempaa yhteyttä. Jatkuvan oppimisen tarve koskee kaikkia työikäisiä ja siksi erillisrahoitetut hankkeet tai uusi erillisvirasto eivät ole ratkaisu.
EK:n resepti jatkuvan oppimisen uudistamiseen:
- Rakennetaan silta TKI-toiminnasta jatkuvaan oppimiseen Uusia innovaatioita ja kasvuliiketoimintaa ei synny ilman korkeatasoista koulutusta ja maailmanluokan osaamista. Vastaavasti uudet innovaatiot ja TKI-toiminta tuottavat aina uusia osaamistarpeita. Kestävään kasvuun tähtäävä liiketoiminnan muutos menee läpi eri toimialojen ja yritysten alkaen edelläkävijäyrityksistä. Toimialojen ja työelämän rakennemuutoksen seuraavaan aaltoon vastaaminen edellyttää yrityslähtöisen TKI-toiminnan ja koulutusjärjestelmän parempaa vuoropuhelua. Jatkuvan oppimisen osalta tarvitaan kansalliset ohjelmat, joilla innovaatio-toiminnan synnyttämiin osaaja- ja osaamistarpeisiin voidaan vastata. Vain hyvin johdetulla ja suunnitelmallisella ohjelmavalmistelulla voidaan varmistaa vuoropuhelu yritysten, korkeakoulujen ja oppilaitosten kesken siten, että rakentuu vaikuttavia jatkuvan oppimisen ohjelmakokonaisuuksia. Tämä valmistelu on nyt jatkuvan oppimisen ytimessä.
- Data-analytiikka käyttöön työllisyys- ja osaamispalveluissa Osaajapula koskettaa monia toimialoja ja yrityksiä samanaikaisesti, kun elämme hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa koko maailmassa. Suomessa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kesken on pysyvämpi kohtaanto-ongelma. Työvoimapalvelujen vaikuttavuuden parantaminen ja koulutusjärjestelmän resurssien osuvampi kohdentaminen edellyttää nykyistä parempaa tietopohjaa ja kokonaisnäkemystä yksityisen ja julkisen sektorin osaajatarpeista. Tietoon perustuvan päätöksentekoon siirtyminen edellyttää data-analytiikan käyttöönottoa ja sellaisten tietovarantojen rakentamista, että tämä on mahdollista. Työllisyyden parantaminen edellyttää myös hallinnolta uutta otetta ja kunnianhimoista dataloikkaa.
- Digitaalinen infra ja digitaaliset sisällöt tukemaan jatkuvaa oppimista Työikäisten uuden osaamisen hankkiminen tapahtuu ensisijaisesti työpaikoilla. Osaaminen on yrityksille strateginen asia. Korkeakoulujen ja oppilaitosten tiivistyvä yhteistyö yritysten kanssa palvelee vastavalmistuneiden työllistymisen lisäksi myös jatkuvan oppimisen tarpeita. Jatkuvan oppimisen palvelut ja sisällöt on tarpeen koota yhdelle digitaaliselle alustalle, joka yhdistää julkisten ja yksityisten toimijoiden palvelut ja sisällöt. Koska jatkuvan oppimisen digipalvelujen rakentaminen vie oman aikansa, on etsittävä nopeampia ratkaisuja. Ensivaiheessa valtionhallinnon eOppiva-sivustoa voitaisiin hyödyntää työikäisille pienten mikro-osaamiskokonaisuuksien alustana siten, että se palvelee työikäisten uuden osaamisen hankkimista esimerkiksi digitaitojen ja muiden kaikille työikäisille yhteisten perusosaamisten osalta.
- Koulutusjärjestelmän ohjaus edellyttää pitkäjänteisyyttä Koko koulutusjärjestelmää ja kaikkia sen osia tulee kehittää tukemaan jatkuvaa, elinikäistä oppimista. Kyse koulutusjärjestelmän kokonaisuuden ja sen ohjausjärjestelmän kehittämisestä. Samanaikaiset, eri suuntiin vievät uudistukset, eivät tue jatkuvan oppimisen pitkäjänteistä kehittämistä. Esimerkiksi ammatillinen koulutus on juuri uudistettu. Tälle kehitystyölle on annettava täysi tuki. Hakeutuminen jatkuvan haun kautta, henkilökohtainen suunnitelma osaamisen hankkimisesta, lyhytkestoinen tutkinnon osiin tähtäävä oppisopimus ja monet muut ammatillisen koulutuksen käytännöt on jo nyt rakennettu jatkuvan oppimisen näkökulmasta.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valmistelu on käynnistynyt syksyllä 2020. Hallituksen esitys on valmistelussa ja siihen kuuluva lausuntokierros päättyi juuri. Lue lisää EK:n lausunnosta.
