EK vastustaa lahjontaa
EK suhtautuu kaikenlaiseen korruptioon yksiselitteisen kielteisesti. Korruptio haittaa markkinoiden toimintaa ja heikentää oikein toimivien yritysten mahdollisuuksia menestyä. Kaikenlainen epäasiallinen vaikuttaminen vallankäyttäjiä tai heidän lähipiiriään kohtaan on ehdottoman tuomittavaa.
Helsingin Sanomat kertoi jutussaan 30.9. elinkeinoelämän vastustavan uutta lahjontapykälää. EK:n mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa ei kuitenkaan ole tarvetta esitetylle uudelle kriminalisoinnille.
Rikosoikeudellisen sääntelyn pitäisi olla oikeusvaltiossa viimeinen keino, johon turvaudutaan muiden keinojen osoittautuessa riittämättömiksi. Muita keinoja korruption torjuntaan ovat esimerkiksi muu lainsäädäntö, viranomaisyhteistyön parantaminen, parhaiden käytäntöjen jakaminen, korruptiotietoisuuden lisääminen ja yritysten oikein toimisen helpottaminen.
Lisäksi parhaillaan on lausuntokierroksella oikeusministeriön luonnos korruption vastaiseksi strategiaksi, joka sisältää lukuisia ehdotuksia.
Rikosoikeus liian järeä keino
EK:n mukaan kyse on viime kädessä paremmasta sääntelystä. Jos Suomessa esiintyisi aidosti sellaista epäasiallista ja tuomittavaa vaikuttamista, jossa vallankäyttäjien lähipiiriä lahjotaan ja jota ei ole mahdollista torjua olemassa olevilla lahjusrikospykälillä, kriminalisointi olisi perustellumpi. Tällaiseen toimintaan ei hallituksen esityksessä kuitenkaan edes viitata.
EK:n mielestä uusi monitulkintainen kriminalisointi, jota perustellaan vain epämääräisesti yleisestävyydellä ja viittaamalla Euroopan neuvoston yleissopimuksen Suomea koskevaan varaumaan, ei ole riittävä peruste turvautua rikosoikeuteen, joka on aina järeää lainsäädäntöä.
Suomessa on muutoinkin liian kauan turvauduttu sääntelyn lisäämiseen kaikkien kuviteltavissa olevien ongelmien ratkaisemiseksi.
On myös muistettava, että yrityksillä ja kansalaisilla on oikeus kertoa vallanpitäjille, mitä he ajattelevat kulloinkin keskusteltavina olevista yhteiskunnallisista asioista. Raskaslukuinen ja monitulkintainen rikoslainsäädäntö ei saisi kaventaa sananvapautta koskevaa perusoikeutta eikä siihen sisältyvää ilmaisuvapautta ja poliittisia osallistumisoikeuksia – ei ainakaan ilman kestäviä perusteluja.
Vastuullista vaikuttamista
Eduskunta hyväksyi vuonna 2002 Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lahjonnasta. Samalla se hyväksyi sopimukseen varauman, joka koskee 12 artiklassa edellytetyn vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinnin laajuutta. Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin GRECO suositteli vuonna 2007, että Suomi harkitsisi vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia.
Oikeusministeriö valmisteli saman sisältöistä vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia viime vuonna, mutta ei sitten itsekään päätynyt esittämään rikoslain täydentämistä.
Mietinnön jälkeen eduskunnan lakivaliokunta korosti hallituksen vuosikertomuksesta antamassaan lausunnossa, että se pitää tärkeänä lainsäädäntöehdotuksen valmistelua vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi mahdollisimman pian. Sen vuoksi oikeusministeriö on nyt pakkoraossa valmistellut uuden esityksen vaikutusvallan kauppaamisrikoksen lisäämisestä rikoslakiin.
EK näkee, että taustalla on pikemminkin kyse yleissopimuksen varauman poistamisesta eikä siitä, että lahjonnan saralla olisi tapahtunut Suomessa sellaista huolestuttavaa kehitystä, jonka vuoksi rikoslakia pitäisi täydentää. Jos näin olisi, hallituksen esitystä kriminalisoinnista olisi täydennettävä merkittävästi erittelemällä seikat, jotka antavat aiheen uudelle kriminalisoinnille.
Myöskään useimmat Euroopan maat eivät ole panneet täytäntöön tai ratifioineet yleissopimuksen 12 artiklaa, vaan tätä artiklaa koskevat varaumat ovat yleisiä.
EK pitää tärkeänä korruption torjumista ja tavoite on hyvä: tälläkin lainsäädännöllä pyritään lisäämään luottamusta päätöksentekoon. Suomen etujärjestöt, yritykset ja kansalaiset toimivat vaikuttamisessaan rehellisesti ja kestävästi. Jos lainsäätäjä näkee, että uusi sääntely tulee aitoon tarpeeseen, EK on valmis hyväksymään uuden sääntelyn.
- Lue lisää: EK:n lausunto (Hallituksen esitys eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä ja laiksi rikoslain muuttamisesta)