EK:n eläkeasiantuntija Vesa Rantahalvari vastaa eläkeindeksialoitteeseen
EK:n johtavan asiantuntijan Vesa Rantahalvarin mukaan suomalaisten eläkkeitä korotetaan nykyisin vähintään riittävällä tavalla. Kansalaisaloite työeläkkeen sitomisesta vain palkkakehitykseen vaarantaisi toteutuessaan tulevat eläkkeet.
Eläkeindeksialoite on vailla pohjaa
Eduskunnalle on jätetty kansalaisaloite työeläkeindeksin parantamisesta. Aloitteen laatijat ovat perustellusti huolissaan eläkkeensaajien hyvinvoinnista ja etenkin eläkeläisten köyhyydestä. Indeksimuutos ei ole kuitenkaan oikea keino eläkkeensaajien aseman kohentamiseksi. Etenkin seuraavat väitteet indeksimuutoksen perusteluina ovat vailla pohjaa.
Väitteet: ”Eläkeläinen köyhtyy vanhetessaan” ja ”Ostovoiman säilyminen voidaan toteuttaa vain sitomalla eläkkeen kehitys ansiotulojen kehitykseen”.
Köyhyys tarkoittaa sitä, että rahan puutteen takia ei pysty hankkimaan tavaroita ja palveluja riittävän elintason turvaamiseksi. Ostovoima kuvaa sitä, miten paljon tavaroita ja palveluja rahalla saa ostetuksi.
Työeläkkeen ostovoima säilyy ennallaan pelkästään sillä, että eläkettä tarkistettaisiin vain kuluttajahintojen muutoksella. Koska työeläkeindeksissä otetaan huomioon myös palkkojen muutos, työeläkkeen ostovoima päinvastoin paranee joka vuosi. Tämä tietysti olettaen, että palkat nousevat nopeammin kuin hinnat. Näin eläkeindeksialoitteen laatijat ja muutkin uskovat. Ostovoiman kasvusta seuraa luonnollisesti se, ettei eläkeläinen oikeasti köyhdy vanhetessaan.
Väite: ”Rahat indeksin muuttamiseen saadaan eläkeyhtiöiden sijoitustuotoista”
Laajasti tunnettu fakta on, että toteutuneet tuotot eivät ole tae tulevaisuuden tuotoille. Suomessa ei tiettävästi ole yhtään sijoitustoiminnan ammattilaista, joka olisi aloitteen tehneen Kimmo Kiljusen kanssa samaa mieltä 4 prosentin tuotto-oletuksesta. Asiantuntijat pitävät nykyistä 3 prosentin oletustakin kunnianhimoisena. Koska suuria sijoitustuottoja ei ole odotettavissa, indeksin parantamista ei siis voida olettaa rahoitettavan sijoitustoiminnan tuotoilla.
Väite: ”Rahastojen tuottoja käytettäisiin jatkossa siihen mihin ne on tarkoitettu eli eläkkeisiin.”
Rahastoja ja niiden tuottoja on koko ajan käytetty eläkkeiden maksuun. Joka kuukausi eläkkeiden maksuun on otettu rahaa eläkerahastoista. Aiemmin niihin kertyi uutta rahaa enemmän kuin niistä otettiin. Jatkossa työeläkkeiden maksuun käytettävä rahamäärä on kuitenkin pysyvästi suurempi kuin työeläkemaksujen tuotto. Kiitos rahastojen ja niiden tuoton, eläkkeet kyetään kuitenkin maksamaan.
Riittääkö viimeisin eläkeuudistus?
Uusimpien laskemien mukaan työeläketurvan taloudellinen kestävyys ei ole kirkossa kuulutettu. Monet uudistuksen pohjana olevat oletukset ovat pettäneet. Esimerkiksi talouden ja työllisyyden kehitys ei ole ollut, eikä sen jatkossakaan oleta olevan niin hyvää kuin aiemmin arvioitiin.
Tästä seuraa, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusia toimia. Yksi asia on selvä: mahdollisuuksia etuuksien parantamiseen ei ole, vaan tutuksi tulleella sopeutuksen tiellä on jatkettava.
