EK:n syysseminaari: Kasvun tahto ratkaisee Suomen käänteen
Elinkeinoelämän, politiikan ja tutkimuksen vaikuttajat olivat koolla EK:n syysseminaarissa 17.11.2025 hakemassa keinoja, kuinka Suomi voisi onnistua kasvukäänteessä ja nousta jopa talouden kärkimaiden joukkoon. Nostetaan rima ylös, sisuunnutaan menestymään, uskotaan itsemme ja löydetään kasvun tahto!
Syysseminaarin pääpuhuja, valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti realiteeteista. Työn tuottavuus on edellytys talouskasvulle. Sen sytykkeeksi tarvitaan innovaatioita ja investointeja, niiden toteuttamiseen taas osaajia. Tässä Suomen on syytä muistaa osaamisen kova ydin – teknologia, luonnontieteet ja insinööritiede ovat kova sana tulevaisuuden kasvussakin, kuten jäänmurtajadiilikin osoitti.
Purran mukaan asenne ratkaisee niin kansantaloudessa, koulutuksessa kuin yrityksissä ja työelämässä. Suomen on sisuunnuttava: tähdättävä korkealle, uskallettava kilpailla paremmuudesta ja ottaa enemmän riskiä.
Puolustusmenoihin on meneillään valtava tasonnosto. Jos ennen puhuttiin YYA-Suomesta, nyt valmisteilla on Pohjolan Sparta. Suomalaiset voivat nukkua yönsä rauhassa, valtiovarainministeri Purra lupasi.
Näiden panostusten keskellä on hyväksyttävä, että mihinkään turhaan ei ole varaa. Velkajarrua tarvitaan, jotta julkisen rahankäytölle saadaan raamit ja rajat.
Vanhan menestyksen toistaminen ei riitä
EK:n puheenjohtaja Aaro Cantellin mukaan myönteistä on laajasti jaettu ymmärrys kasvun välttämättömyydestä. Enää tarvitaan yhteiset keinot.
Cantell esitti yrittäjän näkemyksen kasvun kaavasta. Rima on asetettava niin korkealle, ettei siihen ole mahdollista päästä toistamalla samaa menestysreseptiä – on pakko hakea uudet reitit kasvaa. Koko Suomi tarvitsee lisää rohkeutta ja riskinottoa. Ja kykyä hyväksyä se, että riskit voivat myös realisoitua.
Kasvun hakeminen on myös paras tapa sytyttää henkilöstön motivaatio, muistutti Cantell.
Suomi vuonna 2035 – itseensä uskova maa ja hyvinvoiva kasvutalous
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen, kansanedustaja Nasima Razmyar, Peikko Groupin toimitusjohtaja Topi Paananen sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju hakivat paneelissa Suomen visiota vuodelle 2035.
Heistä jokainen halusi tehdä Suomesta energisen ja uudistuvan maan, joka pystyy huolehtimaan kansalaisistaan ja jota myös nuoret sukupolvet haluavat olla rakentamassa. Maailman onnellisimman maan asemasta kannattaa pitää kiinni, kunhan saamme talouden kestävälle pohjalle, muistutti Grahn-Laasonen.
Aki Kangasharju peräänkuulutti Suomelle uusiutumiskykyä, joka kanavoituisi aitoihin reformeihin. Lillukanvarsien näpertely ei riitä.
Kellotaajuus on saatava ihan uudelle tasolle, haastoi Topi Paananen. Tarvitaan lisää nopeutta poliittiseen päätöksentekoon, viranomaiskäsittelyyn, lainvalmisteluun.
Kasvu syntyy yritysten ja yrittäjien toimesta. Panelistit korostivat uuden kehittämistä ja tuotekehitystä yrityskasvun kulmakivenä. Nasima Razmyar muistutti, että pelkkä bittiteollisuus ei riitä, vaan myös tuotannolliset toimialat ja palvelusektori ovat välttämätön osa uudistuvaa ja kasvavaa taloutta.
Huoli nuorten pärjäämisestä oli yhteinen. Panelistit vetosivat yrityksiin, jotta nuoret saataisiin kiinni työelämään – tarjotaan siis harkkapaikkoja ja kesätöitä aina kun mahdollista. Uskalletaan ottaa hiomattomia timantteja mukaan tiimeihin ja panostetaan työssä oppimiseen.
Koulutusjärjestelmän vakavimmat korjaustarpeet liittyvät perustaitojen puutteisiin lukutaidossa, kirjoittamisessa ja matematiikassa. Peruskoulu on pelastettava, jotta Suomen tulevaisuuden pohja ei petä.
Katseet seuraaviin vaaleihin – velkajarrun rinnalle kasvukaasu
Kasvun tahto ratkaisee Suomen käänteen, tiivisti toimitusjohtaja Jyri Häkämies syysseminaarin viestin. EK:ssa katseet ovat jo vuoden 2027 vaaleissa.
Tulevien hallitusneuvotteluiden isoihin valintoihin Häkämies esitti 10 kysymyksen listaa. Sillä mitataan eri puolueiden keinovalikoimaa siihen, kuinka vahvistaa julkista taloutta, tukea kasvua ja rakentaa kestävää hyvinvointia.
Suomen talouden haasteet ovat merkittäviä, mutta 2000-luvun alun esimerkki osoittaa, että ne ovat ratkaistavissa. Velkajarru tarvitsee rinnalleen kasvukaasun, kiteytti Häkämies.
