EK:n syysseminaarissa keskusteltiin kasvusta, geopolitiikasta ja turvallisuudesta

Keskiviikkona 13.11. järjestetty EK:n syysseminaari osui aikaan, jolloin Donald Trump oli juuri voittanut USA:n presidentinvaalit ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kiihtymässä. Suomen talouskasvu antaa edelleen odottaa itseään samaan aikaan kun maailmalla käydään kovaa kilpailua vihreistä investoinneista. Näistä teemoista olivat seminaarissa keskustelemassa mm. puolustusministeri Antti Häkkänen ja USA:n entinen suurlähettiläs, Nokian johtaja Mikko Hautala.

Seminaarin avasi EK:n hallituksen puheenjohtaja Harri Broman. Hän korosti puheessaan, että maailmalla on nyt käynnissä valtava vihreiden investointien aalto. EK:n ylläpitämä dataikkuna ennustaa, että myös Suomi on saamassa osansa investoinneista. Jos edes viidesosa suunnitelluista investoinneista toteutuisi, Suomen bruttokansantuote olisi vuosittain 3 miljardia euroa korkeammalla tasolla ja työllisyys kasvaisi 12 000 henkilöllä vuodessa. Piristävä vaikutus talouteen olisi huomattava. Broman painotti, että nyt tehtävä kaikki mahdollinen tuon investointiaallon osumiseen myös Suomeen.

Broman viittasi puheensa päätteeksi myös Suomen ja maailman turvallisuustilanteeseen. Hän painotti, että jatkuvan keskinäisen riitelyn ja haastamisen sijaan nyt, jos koskaan pitäisi hakea yhdessä keinoja, joilla vahvistamme maatamme niin henkisesti kuin fyysisestikin. 

Bromanin puhe on kokonaisuudessaan luettavissa täällä. 

Yhdysvaltojen tuleva suunta Suomen kannalta 

Avauspuheenvuoron jälkeen kuultiin Yhdysvaltojen entisen suurlähettilään, Nokian geopolitiikan ja yhteiskuntasuhteiden johtajan Mikko Hautalan puheenvuoro Yhdysvaltojen vaalituloksesta ja sen vaikutuksista Suomeen. Hautala totesi, että vastavalittu lähipiiri on Donald Trumpin näköinen, ja tämän kanssa Suomen ja maailman on nyt elettävä. Amerikkalaiset tiesivät, mitä hakivat, ja sen myös saivat.  

Trumpinkin kaudella ratkaisevaa on politiikan todellinen sisältö. Toimeenpanoa on seurattava tarkkaan ja pää kylmänä. USA-suhteisiin on panostettava myös uuden presidentin aikakautena, etääntyminen olisi väärä suunta. 

Yhdysvaltojen presidentillä on suuri valta nimenomaan ulko- ja kauppapolitiikassa. Tariffien nostaminen vaikuttaisi laajasti myös Eurooppaan ja Suomeen, vaikka niiden ensisijaisena kohteena onkin Kiina.  

USA:n kansantalous ei pysty tuottamaan kaikkea itse, vaan se tarvitsee kansainvälistä kauppaa myös Trumpin valtakaudella. Tässä korostuvat luotettavina pidetyt kumppanimaat, joihin Suomi lukeutuu. Suomi on myös vahvoilla, kun Trump haluaa panostaa turvallisuuteen ja korkeaan teknologiaan – Suomen osaaminen esimerkiksi tietoliikenneteknologiassa kiinnostaa Yhdysvalloissa. 

Turvallisuuden uusi normaali 

Hautalan jälkeen puolustusministeri Antti Häkkänen puhui kansainvälisestä epävarmuudesta demokratian, turvallisuuden ja kauppapolitiikan kannalta. Venäjän hyökkäyssota on katalysoinut autoritääristen voimien kasvua, ja esimerkiksi Pohjois-Korean ja Venäjän yhteistyö kertoo uudenlaisista geopoliittisista asetelmista. 

Häkkänen korosti, että Euroopan unionin rooli turvallisuuden ylläpitäjänä kasvaa entisestään. Vaikka Nato on Suomelle elintärkeä, myös EU:n on otettava turvallisuudessa johtajan roolia. Euroopan on kyettävä huolehtimaan sekä taloudestaan että turvallisuudestaan, ja uusi komissio tulee näkemään turvallisuuden laajempana kokonaisuutena. Puolustuksessa on pyrittävä tiiviimpään linkkiin EU:n, Naton ja kansallisten toimijoiden välillä. 

Suomen puolustuskyky on vahva, ja Suomi on valmistautunut hyvin erilaisiin häiriötilanteisiin, mikä vähentää riippuvuutta muiden avusta kriisitilanteessa. Häkkänen totesi, että puolustusyhteistyö USA:n ja muiden maiden, erityisesti Pohjoismaiden kanssa on entistä tärkeämpää kiristyvässä geopoliittisessa tilanteessa. 

Keskustelu turvallisuudesta ja geopolitiikasta 

Alustuspuheenvuorojen jälkeen Hautala ja Häkkänen keskustelivat toimittaja Katri Makkosen johdolla turvallisuudesta ja geopolitiikasta. 

Keskusteluissa todettiin muun muassa, että Trumpin paluu valtaan voi epävarmuuden lisäksi tarjota Suomelle ja Euroopalle mahdollisuuksia. Panostukset puolustukseen niin USA:ssa kuin Euroopassa avaavat Suomen puolustusteollisuudelle ja korkean teknologian tuotannolle valtavia mahdollisuuksia. Panostukset turvallisuuteen on käännettävä suomalaiseksi talouskasvuksi. Tuotekehityksessä on oltava hereillä, jotta voidaan vastata alati muuttuviin ja kehittyviin puolustustarpeisiin.  

 Kasvulle ei ole vaihtoehtoa 

Tilaisuuden päätteeksi toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi, että maailma rajojemme ulkopuolella tarjoaa meille nyt enemmän haasteita kuin koskaan aiemmin. Geopolitiikka on tullut takaisin ja globaalitalouden häiriötila on uusi normaali. Siksi on entistä tärkeämpää hoitaa omat asiat paremmalle tolalle. Suomen talous pitää nyt saada kasvuun ja velkaantuminen katkaistava.   

Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan vahvistamiseksi suomalainen työ pitää saada kaupaksi maailmalla ja sen tulee olla kannattavaa kotimaassa.  Häkämies painotti, että yrittäjyys ja erityisesti kasvua hakevat keskisuuret Mittelstand -yritykset ovat avainasemassa. Omistajuus ja kotimaisen pääomamarkkinan vahvistaminen ovat avainkohtia, kun Suomi ja sen yritykset tähtäävät kasvuun.  

Huhtikuun puoliväliriihestä maan hallitukselta odotetaan päätöksiä talouden kääntämiseksi kasvuun. Häkämies kertoi, että EK tekee ensi vuoden alkupuolella omat esityksensä kasvun käynnistämiseksi ja vauhdittamiseksi. Hän esitti toiveen, että EK:n esitys lisää omalta osaltaan avointa ja rakentavaa keskustelua kestävän talouskasvun keinoista. 

Lämmin kiitos puhujille, paikalla olleille sekä seminaaria striimin kautta seuranneille!