EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kysely: Vuosiloman siirto-oikeus näkyi jo pk-yritysten arjessa
Takana on ensimmäinen kesälomakausi, jolloin työntekijät ovat voineet siirtää vuosilomaansa sairastumisen vuoksi. Selvä enemmistö EK:n kyselyyn vastanneista pk-yrittäjistä ilmoitti, että siirtomahdollisuutta oli käytetty heidän yrityksissään.
Kaksi kolmesta pk-yrityksestä ilmoitti, että työntekijä oli pyytänyt vuosilomansa siirtämistä sairastumisen takia. Teollisuudessa vuosiloman siirto-oikeutta oli käytetty enemmän kuin palvelualalla ja keskisuurissa yhtiöissä useammin kuin alle 50 henkilöä työllistävissä pienyrityksissä. Tiedot käyvät ilmi EK:n Yrittäjävaltuuskunnalle elokuussa suunnatusta kyselystä.
Kustannukset ja hallinnollinen taakka lisääntyvät
Pk-yrityksissä vuosilomien siirtäminen oli koskettanut keskimäärin kahta työntekijää, joiden sairastaminen oli kestänyt seitsemän vuorokautta. Tapauksia oli sitä enemmän, mitä suuremmasta yrityksestä oli kyse.
Vaikka yritysten sisällä kyse on yleensä yksittäistapauksista, kuormittavat ne silti pk-yrittäjää. Kyselyssä yli puolet yrittäjistä arvioi, että heidän yrityksessään poissaolot ja hallinnollinen taakka olivat lisääntyneet työntekijöiden vuosiloman siirto-oikeuden takia. Neljä viidestä vastaajasta uskoi kustannusten lisääntyvän lähitulevaisuudessa.
Yrittäjävaltuuskunnan kokemukset osoittavat, ettei yrittäjien huoli vuosiloman siirto-oikeuden haitallisuudesta ole liioiteltu, sanoo Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Esa Kiiskinen:
– Työllisten kokonaismäärään suhteutettuna siirto-oikeutta käyttäneitä työntekijöitä on vielä suhteellisen vähän. Samalla niin EK:n kuin Suomen yrittäjien tuoreet selvitykset kuitenkin todistavat, että asia koskettaa laajaa joukkoa pk-yrityksiä. Tilanne on huolestuttava, sillä yhdenkin työntekijän merkitys yrityksen menestykselle on usein sitä suurempi, mitä pienemmästä yrityksestä on kyse.
Työllistämisinto laskee
Huolestuttavaa on myös se, että joka kolmannen yrityksen työllistämishalukkuus oli kyselyn mukaan heikentynyt vuosiloman siirto-oikeutta koskeneen lakimuutoksen seurauksena. Asia on kansantalouden näkökulmasta merkittävä, sillä lähes kaikki uudet työpaikat ovat viime vuosina syntyneet pk-yrityksiin, tiivistää Kiiskinen.
Kysely toteutettiin 13. – 18.8.2014. Kysymykset lähetettiin 100:lle yrittäjävaltuuskunnan jäsenelle, joista 51 vastasi kyselyyn. Yrittäjävaltuuskunnassa on yrittäjiä laajasti eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Tulokset kuvaavat tilannetta erityisesti keskisuurissa pk-yrityksissä ja ovat luonteeltaan suuntaa-antavia.