EKP:n toimien teho kysymysmerkki
Talouden kasvunäkyminen alentuminen voi pakottaa julkistalouden entistä kovemmalle kulukurille.
Muutama viikko sitten pörssikurssit hypähtivät ylös, kun markkinoille levisi tieto, että Euroopan keskuspankin osto-ohjelma valtion joukkovelkakirjoille on odotettua laajempi. Myös öljyn hinnan tuntuva lasku ja euron heikentyminen ovat tuoneet talouteen pitkästä aikaa positiivisia odotuksia.
Saadaanko kenties näillä eväillä talouteen sellainen kasvuvoima, että julkistalouden säästöistä voidaan luopua tai ainakin niitä voitaisiin merkittävällä tavalla lieventää?
Valitettavasti tällaista johtopäätöstä ei voi tehdä, vaikka talouden lyhyen aikavälin näkymissä on havaittavissa lievää kirkastumista.
Toistaiseksi Suomen talouden elpyminen on varsin hataralla pohjalla. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometrin mukaan alkuvuoden 2015 näkymät ovat vaisuja.
Teollisuustuotanto alkaa kasvaa, mutta laihaan tilauskantaan ei keväällä odoteta parannusta. Suhdannenäkymät ovat edelleen heikot veronkiristysten ja työttömyyden kuristamilla palvelu- ja rakennusaloilla.
Tammikuussa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF pudotti maailmantalouden kasvunäkymiä öljyn hinnan alentumisesta huolimatta. Euroalueen kasvu tälle vuodelle hiipuu selvästi, koska Kiinan ja erityisesti Venäjän talousnäkymät ovat viilentyneet.
Vain USA:ssa talouskasvun uskotaan nopeutuvan noin 3 prosentin tasolle.
Riittävätkö EKP:n toimet?
Voidaan myös epäillä EKP:n rahapoliittisten toimien välitöntä tehoa. Riippumatta miten halvalla rahoitusta saa, tuotantokapasiteettia kasvattava investointi ei kannata, jos kasvunäkymät ovat huonot.
On myös mahdollista, että euromaissa reaali-investoinnit käynnistyvät suuremmassa mitassa vasta sitten, kun yritykset ja sijoittajat vakuuttuvat euro-olojen normalisoituneen.
Elvytystoimien riskinä on, että lisääntyvä likviditeetti pakenee finanssisijoituksiin kuten pörssiin ja kiinteistömarkkinoille.
Euro ei mahdollisesti heikkene EKP:n toimien ansiosta tarpeeksi viennin elpymisen kannalta. Useat keskuspankit löysentävät rahapolitiikkaansa, mikä heikentää niiden valuuttojen arvoa. Yhdysvalloissa eletään kuitenkin noususuhdanteessa, ja näillä näkymin euro heikkeneekin kunnolla lähinnä dollaria vastaan.
EKP:n toimien teho voi jäädä heikoksi siitäkin syystä, että Euroopassa yritykset hakevat vain neljänneksen rahoituksestaan pääomamarkkinoilta ja kolme neljännestä pankeista. Jos samalla ei paranneta pankkien lainanannon kykyä, setelielvytyksen teho jää pienemmäksi kuin Yhdysvaltojen kokemukset antaisivat odottaa.
Pitkän ajan kasvunäkymät heikentyneet
Olisi perusteetonta optimismia uskoa, että Suomen talouteen olisi yhtäkkiä saatu kasvuvoima, joka toisi julkistalouteen merkittävästi liikkumavaraa.
Vakavimman puheenvuoron esitti viime joulukuussa Suomen Pankki, joka analysoi Suomen talouden kasvunäkymiä pitkällä aikavälillä. Näkymät ovat yllättävän huonot ja osoittavat, että vaikeudet eivät ole vain suhdanneluontoisia.
Vielä vuonna 2012 Suomen Pankki arvioi bruttokansantuotteen kasvavan 20 seuraavan vuoden aikana keskimäärin noin 1,5 prosenttia vuodessa. Nyt kasvuvauhdiksi arvioidaan noin 1 prosentti parin seuraavan vuosikymmenen aikana.
Pitkän aikavälin kasvun hidastuminen johtuu osaltaan työikäisen väestön määrän supistumisesta. Vielä isompi vaikutus on tuottavuuden kasvun hidastumisella.
1990-luvun laman jälkeen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden nopea kasvu vauhditti tuottavuuden nousua. Nyt teollisuuden osuus kokonaistuotannosta on pudonnut ja tuottavuuttaan hitaammin nostavien palvelualojen osuus kasvanut.
Talouden kasvunäkymiä heikentää myös se, että valtio ja yritykset ovat supistaneet panostuksia tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Samaan suuntaan vaikuttaa myös tuotannollisten investointien niukkuus viime vuosina. Tuotantokapasiteetti on useilla teollisuuden toimialoilla supistunut.
Mittavat sopeutustoimet edessä
Kasvunäkymien pysyvällä heikentymisellä on dramaattiset vaikutukset julkistalouteen. Kasvun hidastuminen puolella prosenttiyksiköllä pitkäksi aikaa johtaa siihen, että julkisen velan BKT-suhde nousee EK:n laskelmien mukaan noin 20 prosenttiyksikköä vuoteen 2030 mennessä.
Jotta pelkästään tämä vaikutus kumoutuisi, ensi vaalikaudella tarvittaisiin julkistalouteen noin 5 mrd. euron lisäsäästöt. Onkin realistista olettaa, että seuraava hallitus joutuu tekemään julkistalouteen miljardiluokan sopeutustoimia.
Kansalaisten ja yritysten yhteenlaskettu kokonaisverorasitus on Suomessa kansainvälistä huippua. Seuraavan hallituksen tavoitteeksi pitäisikin ottaa ankaran verorasituksen purkaminen ja sitä kautta talouden kasvupotentiaalin parantaminen.
Julkistalouden tervehdyttämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää olisivat myös tiukka kustannuskuri, pidättäytyminen uusista hyvinvointipalveluista, julkisen palvelutuotannon tuottavuuden nostaminen ja työpaikkojen synnyttäminen uudistamalla työmarkkinoiden pelisääntöjä sekä vahva panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Lue lisää EK:n keskustelunavauksia
