Elinkeinoelämän syysseminaari: Uudistamalla eteenpäin

Uudistaminen ja uudistuminen nousivat pääosaan elinkeinoelämän syysseminaarissa Finlandia-talolla. Päivän uutinen oli, että EK ei tee enää keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja ensi vuoden huhtikuun lopun jälkeen.

EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta korosti, että kun päätökset viedään yritystasolle, pystymme olemaan nopeita ja ketteriä. Samalla voimme parantaa suomalaisen työn tuottavuutta ja suomalaista työllisyyttä.

EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta sanoi, että meidän on muututtava, koska maailmakin on muuttunut.

Alahuhta kertoi panneensa ilahtuneena merkille, miten yrittäjyydessä on tapahtunut rohkaisevaa kehitystä Suomessa viime vuosina. Esimerkkinä hän mainitsi Aalto-yliopiston opiskelijoiden yhdessä laajemman yrittäjyysyhteisön kanssa kukoistukseen nostaman Slush-tapahtuman.

– Yhdessä monien muiden aktiviteettien kanssa ennakkoluuloton toiminta on nostamassa Suomen kuvaa yhtenä innovaatioiden ja kehittämisen keskeisistä maista.

Antti Palola: Osaaminen on parasta muutosturvaa

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pohti puheessaan palkansaajaliikkeen tulevaisuutta. Hän uskoi, että pitkällä tähtäyksellä nykymuotoiset keskitetyt ratkaisut ovat elinkaarensa päässä.

STTK:n Puheenjohtaja Antti Palolan mukaan uudistuminen on vaikeampaa, kun jaettava kakku pienenee.

– Osaaminen on työntekijän parasta muutosturvaa sekä tae yrityksen menestykselle, Palola alleviivasi.

Palolan mukaan Suomessa tarvitaan globaalin talouden ja toimintaympäristön muutokseen sekä yritysten kilpailutilanteeseen nopeammin reagoivia palkanmuodostus- ja palkankorotusmalleja. Tilannekuva taloudesta on nyt yhteinen: Suomi on Euroopan sairas mies.

Olli Rehn: Viennistä ei nyt vetoapua

Elinkeinoministeri Olli Rehn toivoi, että Suomessa vältetään tukilakkojen ja työsulkujen kierre – se on viimeinen asia, jota nyt tarvitaan.

– Kesästä heikentyneet kansainvälisen talouden ennusteet alleviivaavat hallituksen tavoitetta vahvistaa kestävää kasvua sekä tasapainottaa julkinen talous sen osana.

Elinkeinoministeri Olli Rehn: Paikallista sopimista ja henkilöstön asemaa pitää kehittää rinta rinnan.

Kurssi kohti kasvua on käännettävä uudistumalla itse, viennistä ei ole nyt suurta vetoapua.

Kestävään kasvuun tarvitaan myös yritysten investointeja, joiden käynnistämisen kynnystä hallitus pyrkii osaltaan madaltamaan.

Erilaisiin kasvuohjelmiin ja innovaatioiden kaupallistamiseen Tekesin kautta kohdennetaan noin 150 miljoonan euron lisäpanostukset kolmen vuoden aikana.

Yritysten uusiutuvan energian investointeihin ja suuriin energiateknologian pilotti- ja demohankkeisiin tehdään kolmessa vuodessa 100 miljoonan euron lisäpanostus.

Jyri Häkämies: Uutta draivia kiertotaloudesta

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies korosti kiertotaloutta Suomen kasvumahdollisuutena.

Kun yhdistäviä tekijöitä on vaikea löytää, niitä voi tarjota yhteinen vihollinen – ilmastonmuutos, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi.

Suomalaisilla on hyvää etunojaa kiertotalouteen muun muassa vahvan energiatehokkuusosaamisen ja digitaalisuuden kautta.

– Suuryrityksemme ovat kiinni kiertotaloudessa, mutta nyt pitää saada myös pk-kenttä mukaan, Häkämies kannusti.

Kiertotalous luodaan yrityksissä, mutta niille pitää tarjota hyvät puitteet. Kokeilujen ja pilotoinnin merkitys on erityisen olennainen, jotta yritykset saavat todennettua uusien teknologioiden, prosessien ja kumppanuuksien toimivuuden käytännössä. Pilotit ovat välttämättömiä myös vientikauppojen referensseinä.

Tarkempaa dataa aiheesta on luvassa joulukuun alussa, kun EK julkistaa kiertotaloutta koskeneen yrityskyselyn

* * * * *

Salikysymysten jälkeen siirryttiin puimaan päivän uutista vapaammissa merkeissä.