Energiaunioni siirtymässä toimeenpanovaiheeseen
Komissio julkaisi keskiviikkona 1.2. Energiaunionin tilaa koskevan järjestyksessään toisen raporttinsa. Sen mukaan EU on saavuttamassa vuoden 2020 energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteensa päästöjen vähentämisessä sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistämisessä. Myös lähes kaikki vuotta 2030 koskevat lainsäädäntöehdotukset on nyt annettu ja seuraavaksi on vuorossa esitysten toimeenpano EU:n ja kansallisiksi lainsäädännöiksi.
– Muun muassa komission viime marraskuun puhtaan energian paketin samoin kuin heinäkuisen kesäpaketin lainsäädäntöehdotuksia käsitellään neuvostossa ja parlamentissa ainakin tämä vuosi. Ensi vuonna on sitten vuorossa kansallinen toimeenpano, jolloin viimeistellään vuoden 2030 energia- ja ilmastopoliittisten velvoitteiden toteutustavat, EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström toteaa.
Komissio kehottaa eräitä maita investoimaan uusiutuvaan energiaan nykyistä enemmän, jotta vuoden 2020 EU-tavoite, 20 prosenttia uusiutuvaa energiaa, energian loppukulutuksesta varmasti saavutetaan. Tänään myös julkaistun uusiutuvan energian edistymisraportin mukaan uusiutuvien osuus EU-tasolla oli vuonna 2015 16 % eli edelleen edellä välivuosien tavoitepolkua kohti 20 prosenttia. Muun muassa Ranskan, Iso-Britannian ja Hollannin tilanteesta esitetään kuitenkin huoli.
– Suomi kulkee tässäkin eturintamassa.Energiaviraston tietojen mukaan Suomi on jo selvästi ylittänyt oman 38 prosentin tavoitteensa vuodelle 2020, Ohlström muistuttaa.
Komission mallinnusten arvio on, että Suomi saavuttaa yli 42 prosentin osuuden vuonna 2020.
Suomen, Ruotsin ja Italian mainitaan ainoina asentaneen kattavasti älymittarit kotitalouksien sähkön käytön seurantaan.
– Tämä on oleellinen vaihe kohti sähkön käytön etäohjausta ja kulutuksen joustoa sähkön huippukulutuspiikkien välttämiseksi. Se antaa myös näille maille etusijan uusien älykkäämpien järjestelmien kehittämisessä ja viennissä.
Energiatehokkuudessa komissio on toiveikas siitä, että 20 % tehostamistavoite vuodelle 2020 saavutetaan, jos jäsenmaat toteuttavat aikomuksensa ja jatkavat energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa. Primäärienergian käytössä jäätiin vuonna 2014 vain 1,5 % tavoitteesta ja loppuenergiassa jopa ylitettiin tavoite 2,2 %:lla.
Komissio myös varoittelee kariutuvien kustannusten investoinneista, toisin sanoen jäsenmaiden ei tulisi tukea investointeja, jotka eivät ole EU:n ja kansainvälisen pitkän aikavälin ilmastopolitiikan tavoitteiden mukaisia.
