Suomen kova päästövähennystavoite nostaa kuljetuskustannuksia

Liikenteen kuljetuskustannukset nousevat Suomessa tuntuvasti, jos komission esitys päästöjen vähentämisestä toteutuu. Euroopan komissio esitti keskiviikkona, että Suomen tulee vähentää ei-päästökauppasektorin päästöjä peräti 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoite lähes 2,5-kertaistuu nykyisestä 2020-tavoitteesta, ja paineet kohdistuvat erityisesti liikenteeseen.

Suomen päästövähennystavoite on kirjattu ns. taakanjakoesitykseen, joka on osa komission kesäpakettia. Kyse on siitä, kuinka ei-päästökauppasektorin EU-tasoinen vähennystavoite (30 %) jaetaan eri maiden kesken. Ei-päästökauppasektoriin kuuluvat liikenne, maatalous, talokohtainen lämmitys, jätehuolto ja eräät teollisuuskaasut.

– Suomen päästövähennystavoite nousee siis nykyisestä 16 prosentista 39 prosenttiin seuraavalla vuoteen 2030 ulottuvalla kaudella. Esimerkiksi VATT ja VTT ovat arvioineet, että tällainen tavoite tarkoittaa merkittävää nousua myös kuljetuskustannuksiin, sanoo johtava asiantuntija Tiina Haapasalo EK:sta.

Päätökset vaikuttavat kaikkiin kuljetuksia käyttäviin yrityksiin, myös päästökaupan piirissä oleviin. Samoin matkailu voi kärsiä liikennekulujen kasvusta. Sen vuoksi jokainen prosenttiyksikkö on tärkeä.

Jokainen kivi käännettävä vielä

Suomen on haettava kaikin keinoin oikeudenmukaisempaa ratkaisua, sillä kuljetuskustannukset ovat suomalaisille yrityksille muutenkin suuri kuluerä.

Maakohtaiset tavoitteet jaettiin sen perusteella, mikä on jäsenmaan bruttokansantuote asukasta kohden. Siksi Ruotsi ja Suomi sekä niiden perässä EU:n suuret kansantaloudet ovat saamassa kovimmat velvoitteet.

– Aiempiin päätöksiin on kirjattu, että korkean BKT-tason maat voivat saada helpotusta, jos tavoitteen saavuttaminen tulee hyvin kalliiksi tai jos maalla on hyvät näytöt päästöjen aiemmasta vähentämisestä. Suomi voikin saada velvoitteestaan muutaman prosenttiyksikön vähennyksen ostamalla päästöoikeuksia päästökaupasta ja siirtämällä ne ei-päästökauppasektorin hyväksi sekä kasvattamalla hiilinieluja maankäytön muutoksilla. Tämä vaatii kuitenkin kovasti työtä jatkoneuvotteluissa, muistuttaa asiantuntija Mikael Ohlström EK:sta.

Jokainen jäsenmaa saa päättää itse, millaisia keinoja käyttää päästöjen vähentämiseen. Liikenteen päästöjen vähentäminen on juuri nyt myös Suomen hallituksen agendalla, kun se valmistelee kansallista energia- ja ilmastostrategiaa sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa.

– On tärkeää, että niin EU:sta tuleviin tavoitteisiin kuin kansallisiin tavoitteisiin pyritään mahdollisimman markkinaehtoisesti ilman päällekkäisiä tukijärjestelmiä. Ohjauskeinoja valittaessa on samalla huolehdittava suomalaisten yritysten kilpailukyvystä, Ohlström tähdentää.

Komissio julkisti keskiviikkona esitykset paitsi ei-päästökauppasektorin taakanjaosta myös liikenteen vähähiilisyyttä koskevasta tiedonannosta, maankäytön ja metsätalouden roolista päästövähennyksissä vuoteen 2030 mennessä sekä Pariisin ilmastosopimuksen ratifioinnista.

 Lue lisää:

 

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi