Enimmäismaksuaika yritysten välillä lyhenee 30 päivään
Todennäköisesti vielä tänä keväänä tulee voimaan lakimuutos, joka lyhentää enimmäismaksuajan 60 päivästä 30 päivään yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksissa. Mahdollisuus sopia toisin jää silti voimaan.
Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen kaupallisten sopimusten maksuehdoista. Vastaisuudessa maksuaika ei saa ylittää 30 päivää elinkeinonharjoittajien välisissä kaupallisissa sopimuksissa, ellei asiasta ole nimenomaisesti sovittu toisin. Tällä hetkellä enimmäisaika on 60 päivää.
Lakimuutoksen taustalla on Suomen yrittäjien oikeusministerille syksyllä 2013 tekemä aloite, jossa ehdotettiin yritysten välisten sopimusten maksuaikaehdoksi 30 päivää. Siitä haluttiin ns. pakottavaa sääntelyä. Myös eduskunnassa tehtiin asiasta vastaavansisältöinen lakialoite.
Suomen Yrittäjät perusteli lyhentämistarvetta sillä, että nykyinen 60 päivän enimmäisaika aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia pienille yrityksille.
Pitkiä maksuaikoja vain harvoin
Oikeusministeriö teetti viime keväänä selvityksen maksuajoista yhdessä EK:n ja Suomen Yrittäjien kanssa. Siinä tarkasteltiin ehtojen tilaa Suomessa ja muissa EU-maissa sekä tehtiin kysely maksuajoista laajalle noin 9 000 yrityksen joukolle.
Kyselyn tulokset kertoivat maksuaikaehtojen jonkinlaisesta pitenemisestä – erityisesti asian laita oli näin keskisuuren teollisuusyritysten sopimusehdoissa.
Suurimmalla osalla yrityksistä laskusaatavissa ei ilmennyt pitkiä maksuaikoja. Todettiin myös, että maksuaikaehdot ovat Suomessa edelleen Euroopan lyhimpiä.
Sopimusvapaus tärkeää elinkeinoelämälle
– Maksuaikaehtojen lyhentämisellä pyritään siihen, että yritykset kiinnittäisivät nykyistä enemmän huomiota pitkien maksuaikojen sopimusehtoihin, EK:n asiantuntija Riikka Tähtivuori sanoo.
Samalla yrityksille haluttiin turvata sopimusvapaus eli mahdollisuus sopia toisin.
Sopimusvapauden säilyttäminen oli tärkeä asia EK:lle.
– Jos sääntely olisi toteutettu pakottavana, yleiseen sopimusvapauteen olisi puututtu rankalla kädellä. Myös sopimuskulttuuri liiketoiminnassa olisi muuttunut jäykemmäksi, Riikka Tähtivuori arvioi.
Hänen mukaansa yritysten välistä sopimustasapainoa ei ratkaista säätämällä sopimusvapauteen yhden kohdan pakottavaa poikkeusta. Pakottavaa sääntelyä ei ole voimassa yhdessäkään Pohjoismaassa eikä suurimmassa osassa EU-maita.
Lakimuutos tulee voimaan todennäköisesti vielä tänä keväänä. Muutoksen toimivuutta ja vaikutuksia seurataan, ja myös Euroopan komissio on ilmoittanut käynnistävänsä arvioinnin maksuviivästysdirektiivin toimivuudesta. Tuloksia odotetaan vuonna 2016.
Lue lisää:
• EK:n lausunto kaupallisten sopimusten maksuajoista (pdf)
• Lakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä (pdf)