EPV Energia ei pelkää sähkön kysynnän kasvua – ”Tämä voi olla Suomelle valtava mahdollisuus”

EPV Energia uskoo Suomen kykyyn vastata lisääntyvään sähkön kysyntään. Yhtiö visioi satojen miljoonien eurojen investointeja uusiutuvaan sähköntuotantoon sekä jousto- ja säätövoimaratkaisuihin. Varatoimitusjohtaja Mats Söderlund peräänkuuluttaa päättäjiltä luottamusta markkinoiden toimintaan. 

EPV Energia tuottaa ja hankkii sähköä ja lämpöä kotimaisille energiayhtiöille, panostaen päästöttömään, toimintavarmaan energiantuotantoon. Konsernin sähkönhankinta oli vuonna 2025 yhteensä 4,9 terawattituntia, mikä vastaa noin 5,7 % kaikesta Suomessa kulutetusta sähköstä. Yhtiö toimii mankala-periaatteella, mikä mahdollistaa mittavienkin energiahankkeiden toteutuksen.  

EPV Energia on uudistanut energiantuotantopalettiaan voimakkaasti lisäämällä mm. tuuli- ja aurinkovoimaa, minkä ansiosta hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi.

”Uusiutuva sähkö on helpoin tapa päästä eroon hiilestä. Suomi on sähköistynyt voimakkaasti ja onkin globaalisti puhtaan sähköntuotannon edelläkävijä”, yhtiön CFO ja varatoimitusjohtaja Mats Söderlund toteaa.  

Rajallisesti säädettävänä tuotantomuotona uusiutuva energia tarvitsee tuekseen säädettävää sähköntuotantoa ja -kulutusta. Tulevaisuudessa huippu- ja varavoimaratkaisujen merkitys vain kasvaa energiajärjestelmissä, kun tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto kasvaa.

”Näemme joustoratkaisut ja säätökykyisen tuotannon tällä hetkellä valtavan tärkeänä. Säätövoimana toimivat esimerkiksi vesivoima, CHP-laitokset sekä kaasumoottorit ja -turbiinit”, Söderlund kertoo.  

Kasvavan sääriippuvaisen tuotannon myötä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän myös energian varastointia. Sähkön varastointi onkin EPV Energian strategian keskiössä ja ensimmäinen sähköakkuhanke tuulivoimapuistoon jo rakenteilla.

”Pyrimme olemaan aallonharjalla. Arvioimme jatkuvasti uusien teknologioiden investointikypsyyttä ja olimmekin ensimmäisiä yhtiöitä Suomessa, joka alkoi toteuttaa teollista tuulivoimaa. Myös sektorikytkentäratkaisuissa ja kaukolämmön sähköistymisessä haluamme olla edelläkävijöitä”, Söderlund kertoo. 

Sähkön riittävyys herättää viimeaikaisten datakeskusinvestointien valossa Suomessa huolta. Energia-alalla kasvava kulutus nähdään kuitenkin enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Söderlund huomauttaa, että lisääntyvä sähkön kysyntä mahdollistaa myös tuotannon kasvattamisen. Hän muistuttaa myös, että bruttokansantuotteen ja sähkönkulutuksen välillä on historiassa ollut selkeä yhteys. Lisääntyvän sähkönkulutuksen voi siis odottaa tuovan mukanaan Suomeen uutta vaurautta ja työpaikkoja.

”Haluan uskoa, että lisääntyvä sähkön kysyntä on meille valtava mahdollisuus, kunhan hoidamme sen hyvin ja onnistumme luomaan sen myötä myös uutta liiketoimintaa”, Söderlund toteaa.

Hän huomauttaa myös, että jos sähköä vaativat teolliset investoinnit sijoittuisivat Suomen sijasta vaikkapa Ruotsiin tai Norjaan, saisimme pohjoismaisten sähkömarkkinoiden myötä silti Suomeen sähkömarkkinavaikutukset, ilman investoinnin tuomia hyötyjä.  

Sähkön kulutus ei kuitenkaan voi kasvaa loputtomiin ilman investointeja sähköverkkoon. Verkon kapasiteetti voikin pahimmillaan muodostua suomalaisten yritysten kasvun rajoitteeksi. Kasvun esteiksi Söderlund mainitsee myös pitkät luvitusajat. Esimerkiksi sähköverkkoyhteyksien lunastuslupien saaminen on usein hyvin pitkällinen prosessi. Myös riski siitä, että markkinamekanismiin puututaan, voi muodostua esteeksi investoinneille.

”Päättäjien on uskallettava luottaa markkinoihin sekä kysynnän ja tarjonnan lakiin. Kun markkinat saavat toimia vapaasti ja investointiympäristö on ennustettava, voi syntyä myös markkinaehtoisia investointeja”, Söderlund huomauttaa.