EU-komission 2040-ilmastoesitys antaa hyviä eväitä jatkoon
Komission esitys on kunnianhimoinen ja sen saavuttaminen edellyttää kaikkien päästöjä vähentävien teknologioiden hyödyntämistä. Oikein toteutettuna energia- ja ilmastopolitiikka paitsi vähentää päästöjä, myös luo edellytykset vihreälle kasvulle sekä parantaa Euroopan energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
Komissio julkaisi tänään EU:n ilmastotavoitteen vuodelle 2040 ja polun kohti ilmastoneutraalia Euroopan unionia vuonna 2050. Tiedonanto esittää nettopäästövähennystavoitteeksi 90 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Lisäksi komissio vakuuttaa, että vuoteen 2030 ulottuva lainsäädäntö ei tule muuttumaan, vaan sen täysimääräinen toimeenpano on edellytys 2040 tavoitteen saavuttamiselle. Komissio julkaisi myös uuden teollisen hiilenhallinnan strategian (Industrial Carbon Management).
EK:n johtavan asiantuntijan Kati Ruohomäen mukaan komission esitys antaa hyviä eväitä jatkoon:
”Nyt saatiin hyviä suuntaviivoja EU-vaalien jälkeen alkavalle uudelle EU:n viisivuotiskaudelle. Silloin avautuu mahdollisuus uudistaa EU:n energia- ja ilmastopolitiikan keskeisiä työkaluja ja periaatteita kaudelle 2030–2040. Tärkeä oli myös komission viesti jatkuvuudesta: vuoden 2030 lainsäädäntöä ei tulla uudestaan avaamaan, vaan päinvastoin korostetaan sen toimeenpanoa.”
Komission päästövähennysprosentti on samassa haarukassa EK:n marraskuussa 2023 julkistaman näkemyksen kanssa, arvioi Ruohomäki:
”Suomalaisen elinkeinoelämän mukaan kasvihuonekaasujen nettovähennystavoite pitäisi asettaa vähintäänkin lineaariselle janalle vuodesta 2030 vuoteen 2050. Päästövähennysten prosenttiluku voisi olla suurempikin, kunhan energia- ja ilmastopolitiikan rakenne on toimiva ja kustannustehokas. Vaikutusarvioinnit on tärkeää tehdä myös Suomen osalta, koska komissio tekee niitä Eurooppa-tasolla.”
Ruohomäen mukaan EU:ssa on huolehdittava aiempaa vahvemmin siitä, että vihreä siirtymä vahvistaa EU:n talouskasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä. Komission tiedonannossa on tähän hyviä rakennuspalikoita, kunhan maltetaan vähentää yksityiskohtaista sääntelyä ja tavoitteiden suurta lukumäärää.
Komission teollisen hiilenhallinnan strategia viitoittaa suuntaa hiilidioksidin talteenotolle ja varastoinnille tai käyttämiselle teollisissa arvoketjuissa EU:ssa. EK näkee hyvänä sen, että hiilidioksidin talteenoton kehittäminen tunnistetaan tärkeänä prioriteettina. Suomelle on kiinnostava mahdollisuus erityisesti biopohjaisen hiilidioksidin käyttö, jolla voitaisiin korvata fossiilisen hiilen lähteitä eri käyttökohteissa kemianteollisuudesta synteettisiin polttoaineisiin. On hienoa, että komissio pyrkii vauhdittamaan kehitystä tällä alueella.
Viralliset esitykset kauden 2031–2040 energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteista ja lainsäädännöstä tehdään vasta seuraavan komission toimesta vuosina 2025–2026, minkä jälkeen ne etenevät parlamentin ja neuvoston käsiteltäviksi.
EK:n täsmäehdotuksia EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uudistamiseksi 2030–2040
- EU:lle vain yksi sitova ilmastotavoite vuoteen 2040: kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennys, joka kattaa sekä päästövähennykset että päästönielut. Vähennysprosentti on syytä asettaa vähintäänkin lineaariselle janalle vuodesta 2030 vuoteen 2050.
- Yhteiskunnan sähköistäminen on välttämätöntä fossiilienergiasta eroon pääsemiseksi. Siksi ydinvoimaa on kohdeltava uusiutuvan energian rinnalla yhtenä vähäpäästöisenä energiamuotona.
- EU-sääntelyn on mahdollistettava kaikkien uusien ilmastoteknologioiden käyttöönotto. Suomen kannalta tällaisia keinoja ovat esimerkiksi tekniset nielut eli hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja uudelleenkäyttö.
- Vihreä siirtymä moninkertaistaa puhtaan sähkön käytön. Siksi EU:n energiankulutuksen vähennystavoite tulee kohdistaa vain fossiiliseen energiaan tai tavoite tulee muuntaa energiatehokkuutta edistämään.
- Suomen vapaaehtoisista energiatehokkuussopimuksista on saatu erinomaisia tuloksia jo yli 20 vuoden ajan ja EU:n on sallittava niiden jatko vuoden 2030 jälkeenkin.
