EU:n arvopaperimarkkinavalvoja ESMA julkisti uuden strategiansa
ESMA julkisti 15.6.2015 strategiansa vuosille 2016-2020. EK pitää valitettavana, että strategiassa ei näy riittävästi komission paremman sääntelyn agenda.
ESMA (European Securities Market Authority) on vuodesta 2011 lähtien toiminut Pariisissa sijaitseva arvopaperimarkkinoiden valvoja, jossa työskentelee noin 200 valvojaa. ESMA on osa EU:n finanssimarkkinoiden valvontajärjestelmää, jonka keskeisiä ja näkyvimpiä osia ovat olleet kansalliset finanssivalvojat, Suomessa Finanssivalvonta (Fiva).
ESMA valvoo suoraan ja välittömästi kauppatietorekistereitä ja luottoluokittajia. ESMA:n työn keskeistä sisältöä on ollut EU:n direktiiveihin ja suoraan soveltuviin asetuksiin sisältyvien teknisten sääntelystandardien, ohjeiden, suositusten ja muun normiston antaminen.
Finanssikriisin jälkeen ESMA ja muut eurooppalaiset finanssivalvojat ovat valmistelleet tuhansia sivuja tosiasiassa markkinaosapuolia sitovaa sääntelyä. Käytännössä ESMA on siten valvojan lisäksi myös lainsäätäjä omalla alueellaan.
Vuosien 2016-2020 strategian tavoitteet:
1) sijoittajansuojan vahvistaminen
2) markkinoiden järjestys: integriteetin, läpinäkyvyyden, tehokkuuden, toimivuuden ja terveiden rakenteiden edistäminen
3) taloudellinen vakaus: finanssijärjestelmän vahvistaminen shokinkestävämmäksi, unohtamatta talouskasvun edellytyksiä
Näitä kolmea keskeistä tavoitettaan ESMA seuraa keskittymällä neljään osa-alueeseen, joita ovat:
1) riskien arvioiminen
2) yhteisen sääntökirjan viimeisteleminen
3) valvonnan konvergenssin edistäminen
4) tiettyjen finanssimarkkinatoimijoiden suora valvominen
Vaikutukset suomalaiselle arvopaperimarkkinalle merkittäviä
ESMA:n tehtäväkenttään kuuluu tällä hetkellä useita lainsäädäntöhankkeita, jotka vaikuttavat laajasti suomalaisiin yhtiöihin. Sääntely koskettaa finanssimarkkinoilla toimivien yritysten lisäksi finanssialan ulkopuolisia yhtiöitä, joita ovat Suomessa esimerkiksi tietyt energia- ja metsäteollisuusalan yritykset.
Merkittävä sääntelykokonaisuus liittyy hyödykejohdannaisia käyttäviin ei-finanssialan yhtiöihin. Johdannaisia käytetään ennen muuta ydinbisneksen suojaustarkoituksessa esim. haitallisia hinnanvaihteluja vastaan.
Suomalaisia yrityksiä on askarruttanut mm. se, joutuvatko ne tulevaisuudessa asioimaan Fivan sijasta suoraan ESMA:n ja muiden eurooppalaisten valvojien kanssa. Pariisissa sijaitseva valvoja saatetaan kokea etäisemmäksi. Tietyt kulttuurierot valvontakäytännöissä saattavat nostaa esimerkiksi yhteydenottokynnystä valvojan ja valvottavan välillä. Yritysten huoli on osin perusteltu.
ESMA:n rooli valvottavan arjessa ei ole lähivuosina ainakaan vähenemässä. Tämä johtuu suoraan mm. velvoittavasta asetuksin annettavasta lainsäädännön määrän kasvusta sekä pyrkimyksellä vahvistaa konvergenssia. Tasapuolisten kilpailuedellytysten luominen on tärkeää, joten valvonnan taso ei saisi vaihdella merkittävästi sektorista tai jäsenvaltioista toiseen.
Paremman sääntelyn agenda ei näy ESMA:n suunnitelmissa riittävästi
EK pitää valitettavana, että ESMA:n strategiassa näkyy ainoastaan hyvin rajoitetussa määrin Junckerin komission paremman sääntelyn agenda. ESMA:n antama tosiasiassa sitova sääntely edellyttäisi ehdottomasti huolellista vaikutustenarviointia, toteaa EK:n asiantuntija Santeri Suominen.
Yhteisen sääntökirjan viimeistelyssä olisi välttämättä keskityttävä parempaan sääntelyyn. Pitäisi voida katsoa kriittisemmin finanssikriisin jälkeen annettua lainsäädäntöä kokonaisuutena ja monin tärkein yksityiskohdin.
Lisäksi strategia on huomattavan painottunut sijoittajansuojan vahvistamiseen. Liiallisuuksiin menevä sijoittajansuoja haittaa markkinoiden tehokasta toimintaa ja viime kädessä talouskasvua. Esimerkiksi Yhdysvaltain arvopaperivalvoja SEC on strategiassaan valinnut Euroopasta poikkeavan tien. SEC on nostanut markkinoiden tehokkuuden keskiöön.
Sijoittajaa pitää toki suojata asiallisesti ja vaikuttavasti. Liiallinen markkinariskiltä suojaaminen voi johtaa kuitenkin raskaan menettely- ja tuotesääntelyn tulvaan.
Terve riski kuuluu markkinoille ja sijoittajan saama tuotto on korvausta riskinkannosta. Sijoittajaa pitäisikin suojella nykyistä enemmän sääntelyriskiä vastaan. Ylisääntely uhkaa tukahduttaa markkinat. Sijoittajansuoja ja taloudellinen vakaus eivät saisi merkitä terveestä markkinataloudesta ja riskistä luopumista, jos emme halua sanoa hyvästejä Euroopan talouskasvulle, Santeri korostaa.
