EU:n energiatehokkuusdirektiivi ei horjuta Suomen vihreää siirtymää
Suomen pitää edetä horjumatta kohti ilmastotavoitetta ja vihreää siirtymää. Tällöin on hyväksyttävä, että vähäpäästöisen sähkön kulutus kasvaa, kun fossiilisen energian käytöstä luovutaan. EK toivoo EU-komissiolta ja politiikan päättäjiltä rauhoittavaa viestiä investoijien suuntaan.
EU:ssa päästiin 10.3. sopuun energiatehokkuussääntelyn uudistamisesta. Sen mukaan EU:n sitova energiatehokkuustavoite vuodelle 2030 tulee kiristymään.
Komissio on laskenut jokaiselle jäsenmaalle tavoitteen, joka Suomen osalta tarkoittaisi energian loppukäytön vähentämistä nykyisestä noin 290 terawattitunnista 241 terawattituntiin vuonna 2030.
EK näkee tavoitteessa mahdollisuuksia joustoihin. Komission tiedotteen mukaan jäsenmaat ovat yhdessä vastuussa uuden EU-tavoitteen toteuttamisessa. Komissio ei ole toistaiseksi viitannut jäsenmaakohtaiseen sitovuuteen.
EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa on päällekkäisiä tavoitteita. Niiden ristipaineissa Suomen pitää edetä horjumatta kohti ilmastotavoitetta ja vihreää siirtymää. Tällöin energiatehokkuus paranee, vaikkakin vähäpäästöisen sähkön kulutus kokonaisuudessaan kasvaa luovuttaessa fossiilienergian käytöstä.
On elintärkeää, että Suomen vihreiden investointien aalto voi edetä ja vahvistua. Suomen poliittisilta päättäjiltä odotetaan nyt selkeää viestiä siitä, että vuoteen 2035 tähtäävät ilmastotoimet jatkuvat suunnitellusti, vaikka EU:n meille laskema energiatehokkuustavoite ylittyisi.
On helppo uskoa, että tälle ylitykselle löytyisi EU:sta ymmärrystä, kun perustelut liittyvät kunnianhimoisen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Tälle olisi tärkeää saada myös EU-komission suunnasta vahvistusta. Osa jäsenmaista ei saavuttanut 2020-tavoitteitaan, mutta tästä ei näille maille koitunut erityisiä seuraamuksia.
Lisätietoja komission lehdistötiedotteesta.
