EU:n ja USA:n kauppakiistoissa ratkaisun hetket
Joe Bidenin sekä Ursula von der Leyen ja Charles Michel tapaavat huippukokouksessa Washingtonissa tänään perjantaina. Kyseessä on viimeinen sovinnon yritys estää transatlanttisen kauppasodan uudelleen syttyminen. Jos ratkaisua ei löydy, USA todennäköisesti asettaa Euroopalle järeät teräs- ja alumiinitullit. Tämä heijastuisi myös Suomen teollisuuteen, arvioi EK:n johtaja Timo Vuori.
Geopolitiikan ohella huippukokouksen agendalla on poikkeuksellisen paljon akuutteja Suomellekin elintärkeitä kauppakiistoja, kertoo EK:n kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori.
”EU:lla ja USA:lla on nyt iso paine löytää kiistoihin ratkaisu, joka kestäisi yli presidentinvaalien, Trumpin mahdollista vaalivoittoakin silmällä pitäen. Trumpin voitto olisi paluu suureen epävarmuuteen. Hän on väläyttänyt jopa 10 prosentin ylimääräisiä tuontitulleja, jotka iskisivät myös Suomen vauhdilla kasvaneeseen USA:n vientiin.”
Terästullien väliaikainen sopu päättyy lokakuun lopussa
Huippukokouksen isoja puheenaiheita ovat USA:n EU:lle asettamat teräs- ja alumiinitullit, joita koskeva väliaikainen sopu päättyy lokakuun lopussa. Timo Vuoren mukaan EU haluaa nämä lisätullit pysyvästi pois niskastaan ja USA taas tahtoo EU:lta myönnytyksiä tulevista EU:n hiilitulleista, jotka koskevat muun muassa terästä.
”Jos kiistaan ei nyt löydy ulospääsyä, uhkaa USA palauttaa EU:lle 25 prosentin lisätullit teräkselle ja 10 prosentin lisätullit alumiinille. Tämä osuisi Suomenkin teollisuuteen: ensinnäkin teräksen vienti vaikeutuisi, mutta samalla vaikutukset tuntuisivat koko terästä ja alumiinin käyttävässä teollisuudessa kustannusten nousuna ja markkinahäiriöinä”, Timo Vuori ennakoi.
Oletettavasti EU ryhtyisi vastatoimiin asettamalla amerikkalaisille tuotteille lisätulleja. Ne voivat kohdistua laaja-alaisestikin teollisuudesta kuluttajatuotteisiin, mikä tuntuisi Suomen teollisuustuonnissa ja kuluttajakaupassa.
“Tuoreimpien tietojen mukaan terässopua ei ole löydetty huippukokouksen alla, mutta neuvotteluita mahdollisesti jatketaan loppuvuoden ajan. Täten terästullitkin lykkääntyvät ainakin tammikuulle”, arvioi tilannetta Timo Vuori.
IRA-elvytyspaketti vaikeuttaa vientiyritysten toimintaa ja imee investointeja
Toinen huippukokouksen isoista väännöistä liittyy Timo Vuoren mukaan USA:n massiiviseen IRA-elvytyspakettiin sekä rajoituksiin kriittisissä teknologiassa ja mineraaleissa.
”IRA vauhdittaa USA:n vihreää siirtymää ja lisää sen investointivetovoimaa, mutta se myös vääristää kilpailua verohelpotusten ja valtiontukien muodossa. Samoin USA uhkaa jättää eurooppalaista energia- ja akkuteknologiaa IRA-tukien ulkopuolelle, jos käytetyt teknologiat tai raaka-aineet eivät täytä tiettyjä kriteereitä”.
”Suomen kannalta ongelmat liittyvät ensinnäkin valtiontukikilpailun kiihdyttämiseen, jolloin osa Suomeen kaavailluista vihreistä investoinneista voikin päätyä USA:an. Toisekseen IRA sisältää tuotantoa ja raaka-aineita koskevia protektionistisia vaatimuksia. Tämä voi vaikeuttaa Suomenkin osalta tietynlaisen teknologian ja mineraalien vientiä USA:an, koska EU:n ei katsota täyttävän kaikilta osin vastuullisen kumppanin IRA-ehtoja. Tähänkin haetaan huippukokouksen yhteydessä ratkaisua”.
EK:n viime vuonna tekemän yrityskyselyn mukaan peräti 65 % vientiyrityksistä ennakoi IRA:n vaikuttavan niiden liiketoimintaan ja jopa 43 % pelkäsi sen vaikeuttavan USA:n markkinoilla toimisista. Toistaiseksi tilanne ei ole vielä kärjistynyt, koska EU ja USA ovat hakeneet sopua kiistoihin.
Jos EU ja USA eivät saa sovittua kyteviä kauppakiistojaan vaan ajautuvat keskinäiseen kauppasotaan, niin suurin voittaja tulee olemaan Kiina, Timo Vuori summaa:
”Suomen kannalta olisi monella tapaa valitettavaa, jos elintärkeä transatlanttinen kumppanuus heikentyisi juuri kun USA:sta on tullut tärkein kauppakumppanimme”.
