EU:n plussat ja miinukset yrityksille

EU:n plussat yrityksille

5 hyvää asiaa, jotka eivät olisi mahdollisia ilman EU:ta

1. Yrityksillä edessään yli 500 miljoonan ihmisen sisämarkkina
Kuluttajat nauttivat alhaisemmista hinnoista

Sisämarkkinat ovat EU:n menestystarina. Sisämarkkinoiden lainsäädäntö on pystynyt yhdenmukaistamaan maiden välisiä teknisiä vaatimuksia, määräyksiä ja standardeja. Tämä helpottaa merkittävästi yritysten vientiä ja tuontia.

Kuluttajille lisääntynyt kilpailu on merkinnyt alhaisempia hintoja ja enemmän valinnanvaraa. Esimerkiksi useimpien elintarvikkeiden hinta laski toistakymmentä prosenttia Suomen liityttyä unionin jäseneksi.

Sähkölaitteita koskeva RoHS-direktiivi on esimerkki yhteisistä, hyvistä säädöksistä. Direktiivi varmistaa, että samat haitallisten aineiden käyttörajoitukset ja mittausmenetelmät ovat käytössä kaikissa jäsenmaissa. Yrityksen ei tarvitse tehdä erilaisia tuotteita eri maihin.

Suomi elää viennistä, ja yli puolet viennistämme suuntautuu EU-maihin. Siksi pääsy sisämarkkinoille on meille erittäin tärkeä.

2. Helpotusta matkalla maailmanmarkkinoille

EU:lla on jonkinlainen vapaakauppasopimus jo lähes 60 maan kanssa. Isona toimijana EU pystyy neuvottelemaan enemmän ja parempia sopimuksia kuin mihin Suomi yksin pystyisi.EU helpottaa suomalaisyritysten tuontia, vientiä ja investointeja solmimalla muiden maiden kanssa vapaakauppasopimuksia. Ne poistavat EU-yritysten esteitä maailmanmarkkinoilla.

Vapaakauppasopimuksilla mm. poistetaan ja madalletaan tulleja, edistetään palvelujen kauppaa sekä pyritään tietyin ehdoin avaamaan julkisia hankintoja kilpailulle.

3. Työvoima ja lomalaiset liikkuvat vapaasti

Vapaan liikkumisen ansiosta yrityksillä on mahdollisuus palkata ammattilaisia muista EU-maista ilman suurta byrokratiaa kuten työlupaa. Näin yritysten käytettävissä oleva osaajajoukko saattaa kasvaa moninkertaiseksi. Taustaltaan erilaiset ihmiset tuovat lisäarvoa.Osaava ja korkeasti koulutettu työvoima on yksi EU:n vahvuuksista. Siitä hyötyvät myös suomalaistyritykset.

Yritysten on myös helpompaa laajentaa toimintaansa yli rajojen. Erityisesti palveluvienti edellyttää, että työntekijät voivat matkustaa joustavasti yli rajojen. Yritysten ei esimerkiksi tarvitse hankkia työlupia työntekijöille, jotka lähetetään toiseen EU-maahan asentamaan yrityksen valmistama tuote tai hoitamaan muu palvelu. Yritys ei tarvitse myöskään itselleen erillistä toimilupaa.

EU-kansalaiset voivat asua ja matkustaa vapaasti EU:n alueella työn, opiskelun tai lomailun vuoksi. Schengen-alueella on lisäksi yhteinen rajavalvonta, joten ihmiset voivat liikkua alueen sisällä ilman järjestelmällisiä tarkastuksia.

4. Kätevä yhteinen valuutta ja matalat korot

Talous- ja rahaliitto sekä yhteinen valuutta euro ovat EU:n keskeisiä saavutuksia. Yrityksille ne ovat avanneet markkinoita ja helpottaneet kaupankäyntiä.

Rahaliittoon kuulumisen merkittävimmät hyödyt ovat valuuttariskien pieneneminen ja matala korkotaso, joka on merkittävä etu myös kansalaisille. Lisäksi yhteinen valuutta helpottaa matkustamista sekä tuottaja- ja kuluttajahintojen vertailua.

5. Turvallinen ja vakaa toimintaympäristö

Euroopan unionin juuret ulottuvat toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, jolloin perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö yhtenä keskeisenä tavoitteena rauhan vahvistaminen.

Toimintaympäristön ennakoitavuus on yrityksille hyvin tärkeää. Mikään ei tuhoaisi ennakoitavuutta pahemmin kuin kansainvälinen konflikti. Unionin historia onkin eurooppalaisittain pitkän rauhan historiaa. Valitettavasti sotaan ja kriisiin ajauduttiin kuitenkin entisen Jugoslavian alueella ja viimeksi Euroopan itälaidalla Ukrainassa.

Yhteistyö ja integraatio ovat tuoneet kaiken kaikkiaan taloudellista ja poliittista vakautta, vaikka etenkin vaikeudet ratkaista viime aikojen kriisit on horjuttanut uskoa unionin toimintakykyyn. EU:n jäsenenä myös Suomen geopoliittinen identiteetti on kaikille kirkas. Sekin on yrityksille merkittävä asia.

Tätä yritykset kehittäisivät EU:ssa

5 asiaa, joissa on yritysten mielestä parannettavaa

1. Luottamus EU:hun ja sen oikeutukseen palautettava

Luottamus EU:ta kohtaan on säröillyt toinen toistaan seuraavien kriisien takia. Vastakkainasettelut ovat lisääntyneet jäsenmaiden kesken ja EU-instituutioiden välillä. Tämä on heikentänyt EU:n päätöksentekokykyä. Epävarmuus on kasvanut, ja ennakoimattomuus vaikeuttaa yritysten toimintaa.

Myös kuluttajien tulevaisuudenusko on koetuksella, mikä näkyy kulutuskäyttäytymisessä. Vuosien heikko talouskasvu ja korkea työttömyys ovat entisestään heikentäneet uskoa EU:n kykyyn huolehtia ihmisten tulevaisuudesta. Kriisit on aina saatu jotenkin hallintaan, mutta niiden perinpohjainen ratkaiseminen on jäänyt vajaaksi. Toimintaan tarvitaan vauhtia ja uusi ote.

2. Sääntelyn järkeistämisessä on vielä iso urakka

EU:ssa tulee tehdä vain päätöksiä, joita ei voi tehdä jäsenmaissa tai joiden tekeminen unionitasolla tuo selvää etua. EU-lainsäädännön laatua on parannettava ja varmistettava, että lainsäädännön lopputulos vastaa sille asetettuja alkuperäisiä tavoitteita. Lisäksi on arvioitava kriittisesti jo tehtyjä päätöksiä.

EU on parhaiten pk-yritysten asialla etenemällä sanoista tekoihin byrokratian purkutalkoissa.

3. Päätökset pantava toimeen, sääntöjä noudatettava

Vaikka lainsäädäntö on edennyt pitkälle tavaroiden ja palveluiden sisämarkkinoilla, päätösten täytäntöönpano on jäänyt jäsenmaissa vaillinaiseksi. Komissio olisi voinut hoitaa valvontatehtäväänsä paremmin. Yhdessä sovittuja sääntöjä ja päätöksiä pitää noudattaa, ja komission tulee käyttää sille annettuja välineitä.

Talouskurin ylläpitämiseksi tulee käyttää kaikkia tarjolla olevia keinoja, sanktioita myöten. Samojen sääntöjen on koskettava kaikkia jäsenmaita.

4. Yhteiset resurssit tehokkaampaan käyttöön

Euroopan unionin budjetti on noin prosentti jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Nykyisellään se ei kuitenkaan tue riittävästi kasvua ja työllisyyttä. Yli 70 prosenttia unionin menoista käytetään maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen sekä koheesiopolitiikkaan, jolla pyritään pienentämään alueiden välisiä kehityseroja.

Budjetin lähtökohdaksi tulee ottaa unionin tehtävät ja tavoitteet. Resursseja tulisi karsia vähemmän kriittisistä toiminnoista. Samalla on arvioitava, mitä asioita on järkevää hoitaa EU:n tasolla. Unionin budjetin ei pitäisi olla vain jäsenmaiden ja alueiden välinen rahanjakomekanismi. EU:n budjetin tulee olla kurinalainen ja ottaa huomioon jäsenmaiden paineet kulujen karsimiseen.

5. Keskitytään olennaiseen

Odotukset EU:ta kohtaan ovat olleet ylimitoitettuja, eivätkä EU-instituutiot ole edes yrittäneet hillitä niihin kohdistuvia toiveita. Nyt on tärkeää, että EU:n toiminnassa keskitytään kasvuun ja työllisyyteen. Ne ovatkin nykyisen komission prioriteetteja.

Tarvitaan realistisia tavoitteita ja määrätietoista toimeenpanoa. Yritykset eivät odota EU:lta isoja harppauksia tai uusia euron ja sisämarkkinoiden kaltaisia jättiprojekteja. Huomiota on kiinnitettävä nykyistä enemmän kansainvälisesti kilpailukykyisen, investointeja ja pääomaa houkuttelevan liiketoimintaympäristön kehittämiseen.