EU:n yritysvastuulaki eteni ison askeleen kohti toteutumistaan

EU-neuvotteluissa on tänään saavutettu alustava sopu EU:n yritysvastuulaista. Mikäli direktiivi tulee virallisesti hyväksytyksi, astunevat uudet velvoitteet voimaan aikaisintaan vuonna 2026.

Corporate Sustainability Due Diligence Directive -nimisellä yritysvastuulailla halutaan asettaa yrityksille uusia velvollisuuksia ehkäistä ja kantaa vastuuta arvoketjunsa haitallisista vastuullisuusvaikutuksista. Erityistä huomiota kiinnitetään ihmisoikeuksiin ja ympäristövaikutuksiin.

Alla alustavia arvioita direktiivin sisällöstä.

Velvoitteiden piiriin kuuluvat yritykset

Velvoitteiden piiriin kuuluisivat yhtiöt, joissa on yli 500 työntekijää ja globaali liikevaihto yli 150 miljoonaa euroa.

Lisäksi direktiivin piirin tulisivat tietyillä riskisektoreilla toimivat yli 250 henkilön ja yli 40 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yritykset, mikäli vähintään puolet liikevaihdosta tulee joltain riskitoimialaksi määritellyltä toimialalta.

Finanssisektori olisi myös direktiivin piirissä hieman rajoitetuimmin velvoittein.

Asianmukainen huolellisuusvelvoite ja ilmastovastuu

Yritysten on jatkossa luotava ns. asianmukaisen huolellisuusvelvoitteen (due diligence) prosessit, joiden kautta niiden tulee seurata, vähentää ja estää haitallisia seuraamuksia arvoketjuissaan liittyen muun muassa ympäristöön ja ihmisoikeuksiin.

Samoin yrityksiä velvoitetaan ottamaan käyttöön valitusmekanismi, tiedottamaan asianmukaisen huolellisuuden politiikoistaan sekä seuraamaan säännöllisesti ko. prosessien tehokkuutta.

Yritysten on näiden due diligence -velvoitteiden lisäksi otettava käyttöön suunnitelma varmistamaan, että niiden liiketoimintamalli toteuttaa Pariisin sopimuksen edellyttämiä ilmastotoimia.

Hallinnolliset sanktiot ja siviilioikeudellinen vastuu

Jokaisen EU-maan tulee nimittää valvontaviranomainen yritysten yritysvastuuvelvoitteiden seuraamiseen. Viranomaiset voivat suorittaa tarkastuksia ja tutkimuksia. Ne voivat myös määrätä sakkoja due diligence -velvoitteiden noudattamatta jättämisestä, maksimimäärältään 5 prosenttia yrityksen globaalista liikevaihdosta.

Tämän lisäksi yrityksien due diligence -velvoitteiden rikkomisesta voi seurata siviilioikeudellinen vahingonkorvausvelvollisuus yrityksille. Kansalaisjärjestöille tulisi mahdollisuus kanteen nostamiseen yritystä vastaan haittaa kärsineiden tahojen puolesta.

Pk-yrityksetkin voivat tulla välillisesti yritysvastuulain piiriin

Pk-sektorin yritykset eivät ole tulossa direktiivin suorien velvoitteiden kohteeksi.

Ne saattavat kuitenkin tulla välillisellä tavalla direktiivin vaikutuspiiriin, kun uusi lainsäädäntö edellyttää suuryrityksiä selvittämään alihankkijoittensakin vastuullisuusvaikutuksia.

Näiden välillisten velvoitteiden hoitamiseksi komissio lupaa pk-yrityksille apua muun muassa erilaisen teknisen tuen ja ohjeistuksen kautta. Tämän lisäksi tarkoituksena on lisätä yhteistyötä komission ja kansallisten viranomaisten välillä pk-yritysten konkreettisen avustamisen tehostamiseksi.

Prosessin eteneminen

Seuraavaksi direktiiville vaaditaan vielä virallinen hyväksyntä EU:n jäsenmailta sekä EU-parlamentilta ja sen JURI-valiokunnalta. Tämä tapahtunee aikaisintaan ensi vuoden alkupuolella.

Sen jälkeen jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi kansallisesti voimaan.

Näin ollen uudet velvoitteet astuisivat voimaan aikaisintaan vuonna 2026.