Euroopalla kiire mukaan oppimisen vallankumoukseen

Euroopan komissio usuttaa jäsenmaita kiireesti mukaan opetuksen ja oppimisen digitaaliseen vallankumoukseen. Asia nostetaan tapetille komission syyskuussa julkistamassa tiedonannossa ”Avoin koulutus: innovatiivisia opetus- ja oppimismahdollisuuksia kaikille uuden teknologian ja avointen oppimisresurssien avulla”.

Elinkeinoelämä toivoo lämpimästi, että komission toimintasuunnitelma saa ilmaa siipiensä alle ja saavuttaa tavoitteensa.  Koulutus, erityisesti korkeakoulutus, elää nopeaa ja perinpohjaista muutosta, jota ei ole tiedostettu Euroopassa tähän mennessä kovin hyvin.

Vyöry lähti liikkeelle USA:sta pari vuotta sitten, kun joukko maailman parhaita yliopistoja perusti konsortioita, yhdisti voimia yritysten kanssa, hankki rahoitusta ja ryhtyi tarjoamaan verkossa kaikille avoimia massakursseja, ns. moocseja. Tällaisilla kursseilla opiskelee jo yli miljoona henkilöä.

Uudet työpaikat vaarassa valua sivu suun

Oppimisen digitaalinen vallankumous synnyttää uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja. Niitä tarvitaan Euroopassa kipeästi.  Liiketoimintaa kehittyy esimerkiksi yliopistojen solmiessa kumppanuuksia tieto- ja viestintätekniikan, ohjelmoinnin ja media-alan yritysten kanssa.

Mukana voi olla myös työelämäyhteyksiä, valmennusta ja muita palveluja tarjoavia yrityksiä. Kustannusala uudistuu sähköisin oppimateriaalein ja opettajien työtä helpottavin ratkaisuin. Asiakkaat sijaitsevat ympäri maailmaa.

EK:n mielestä Euroopassa on nyt syytä vahtia, etteivät koulutusalan uudet työpaikat valu sivu suun. Julkisen rahoituksen roolia on harkittava tarkoin eikä eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia digitaalisen oppimisen globaaleilla markkinoilla pidä vesittää.

Koulujen tueksi suunnitellusta sähköisten oppimismateriaalien aineistopankista tulee hyvä työväline kaikille toimijoille. Opetuksen uudistuminen jää kuitenkin pintapuoliseksi ilman siihen erikoistuneiden yritysten kokemusta ja osaamista.  Aineistopankki ei myöskään saa tukahduttaa innovatiivista yksityistä sisällöntuotantoa.

Lainsäädäntö ja asenteet jarruina Suomessa

Digitaalinen vallankumous kiihdyttää koulutuksen kansainvälistymistä. Suomessa erityishaasteena on poistaa lainsäädännön esteitä koulutuksen uudistumisen ja kansainvälistymisen tieltä. Esimerkiksi EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten maiden tutkinto-opiskelijoilta ei voida tällä hetkellä periä maksuja vieraskielisissä koulutusohjelmissa.

EK katsoo, että kansainvälistyminen pitää tehdä mahdolliseksi ensin perinteisessä koulutuksessa, minkä jälkeen tarvitaan visiointi- ja strategiatyö, jossa koulutuksen kansainvälinen toimintaympäristö sekä oppimisen ja opettamisen uudet tavat arvioidaan syvällisesti.

EK kannustaa oppilaitoksia hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa monimuotoisesti osana päivittäistä opetusta ja oppimista. Se harjaannuttaa työelämässä tarvittaviin perustaitoihin sekä auttaa vahvistamaan luovuutta, yhdessä tekemistä, kriittistä ajattelua ja kansainvälisyyttä – ominaisuuksia, joita kaikkia vaaditaan tulevaisuudessa menestymiseksi.

Valitettavasti tieto- ja viestintätekniikan käyttöä rajoittavat asenteet, oppilaitosten teknologinen varustetaso sekä pedagogiset tekijät. Oppilaitoksiin on hankittu uutta teknologiaa, mutta sen käyttö opetuksessa on jäänyt vähäiseksi.

Suomalaiset koulut eivät tosin paini ongelman kanssa yksin, vaan haasteita riittää muuallakin. Parhaisiin tuloksiin on päästy, kun koko oppilaitoksen toimintakulttuuria on ryhdytty uudistamaan määrätietoisesti.

Lue lisää:

Komission tiedonanto (pdf suomeksi)

Lisätietoja:
Asiantuntijat Marita Aho
etunimi.sukunimi@ek.fi
puh. 09 4202 2336

Asiantuntija Ågren Satu
etunimi.sukunimi@ek.fi
puh. 09 4202 2313

Asiantuntija Eeva Kolehmainen
firstname.surname@ek.fi
phone: +32 2 223 0805