Hallituksen kärkihankkeet: Suomen uskallettava kokeilla – talouskriisi painaa päälle

Vaikka Suomen talous on ahdingossa, EK tukee Suomen hallituksen halua kokeilla ja ottaa myös riskejä. Kärkihankkeilla on tarkoitus tunnistaa talouskasvun kannalta keskeisiä aloja.

Tässä EK:n asiantuntijoiden arviot hallituksen keskeisistä kärkihankkeista ja niiden merkityksestä kasvun käynnistämiseksi ja monimutkaisen hallinnon tervehdyttämiseksi.
Työllisyys ja kilpailukyky

• Kärkihankkeessa on myönteistä, että hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta kilpailukykyinen maa, jossa yrittäminen, omistaminen ja investoiminen on nykyistä kannattavampaa.
• On tärkeää, että hallitus saattaa nopeasti ja kunnianhimoisesti rakenteelliset uudistukset voimaan. Hallituksen pitää nopeasti vahvistaa työn tarjontaa, yrittäjyyttä ja elinkeinorakenteen monipuolistumista sekä vahvistaa julkistaloutta ja nostaa työllisyysastetta.
• Elinkeinoelämälle on erityisen tärkeää, että työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja puretaan ja rakenteellista työttömyyttä alennetaan. Samalla paikallista sopimista edistetään ja työllistämisen esteitä puretaan sekä työvoimahallintoa uudistetaan työllistymistä tukevaksi. Nämä toimet on valmisteltava ja pantava toimeen mahdollisimman nopeasti.

Biotalous ja puhtaat ratkaisut

• On myönteistä, että rahoitusta suunnataan bio- ja kiertotalouden pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, mikä edistää uusien ratkaisujen kaupallistamista ja markkinoillepääsyä.
• Kärkihankkeessa korostetaan aiheellisesti myös sääntelyn uudistamista siten, että samalla poistetaan liiketoiminnan esteitä.
• On tärkeää hyödyntää laajasti biotalouden mahdollisuudet, sillä se koskee lähes kaikkia toimialoja sekä kattaa laajoja arvoverkostoja. Tavoitteeksi tulee asettaa uusien korkean jalostusarvon vientituotteiden aikaansaaminen nykyisen biotaloustuotannon rinnalle.

Hyvinvointi ja terveys

• Palvelujen laadun arviointia, kustannusten seurantaa sekä toiminnan suunnittelua varten tarvitaan tietoa, jonka keräämistä kärkihankkeen avulla nyt sujuvoitetaan. On erittäin tärkeää luopua päällekkäisestä tiedonkeruusta ja hyödyntää jo kerättyä tietoa kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmissä.
• Kärkihankkeessa korostetaan sähköisiä palveluita keskeisenä keinona tehostaa terveydenhuoltoa, lisätä toiminnan vaikuttavuutta ja hallita kustannusten nousua. Ne auttavat myös kohdentamaan fyysiset resurssit niitä tarvitseville.
• Palvelusetelijärjestelmän laajentaminen on hyvä tapa hyödyntää yksityistä ja kolmatta sektoria sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa. Palvelusetelien avulla hallitaan palvelutuotannon joustotarpeet, säästetään kustannuksia ja lisätään asiakkaan valinnan vapautta.

Osaaminen ja koulutus

• Kärkihankkeessa on positiivista kilpailukykyisten osaamiskeskittymien rakentaminen koulutukseen ja tutkimukseen sekä rahoitusmallien uudistamista tämän tavoitteen toteutumiseksi. Elinkeinoelämäyhteistyön lisääminen on olennaista.
• Ammatillisen koulutuksen uudistaminen on tärkeää ja se tulee tehdä kokonaisuutena, jotta kyetään vastaamaan yksilöiden ja työelämän osaamistarpeisiin.
• Koulutusviennin esteiden ripeä purkaminen on erittäin tervetullutta.
• Positiivista on myös koulutuksen digitalisaation edistäminen ja oppimiskulttuurin uudistaminen kaikilla koulutusasteilla, ei vain perusopetuksessa.

Toimintatapojen uudistus (digitalisaatio ja normien purku)

• On toivottavaa, että hallitus asettaisi normien purkuhankkeelle koko hallituskautta koskevat konkreettiset tavoitteet. EK on esittänyt, että normien purun hallinnollista taakka vähentävä vaikutus tulisi olla keskimäärin 1,5 % vuodessa.
• EU-säätelyn toimeenpanossa tulee pidättäytyä kaikesta kansallisesta lisäsääntelystä. EK pitää hallituksen periaatelinjausta tässä suhteessa hyvin tervetulleena.
• Normien purulla on kiinteä yhteys digitalisaation edistämiseen. On toivottavaa, että hallitus on digitalisointihankkeissa rohkea, sillä saavutettavat tuottavuushyödyt ovat merkittäviä.
• Lakien yritysvaikutusten arviointia on parannettava ja siksi erillisen vaikutusarviointielimen perustaminen on tervetullut avaus.
• On tarpeen, että lupamenettelyjä sujuvoitetaan ennakkoluulottomasti ja siinä hyödynnetään täysimääräisesti digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet. Tavoitteena tulee pitää ns. yhden luukun e-lupajärjestelmää.