Harri Broman syysseminaarissa: ”Haetaan yhdessä keinoja Suomen menestyksen eteen”

EK:n väistyvä puheenjohtaja Harri Broman piti puheen EK:n syysseminaarissa 13.11.2024. Puheessaan hän alleviivasi talouskasvun ja talouden käänteen merkitystä hyvinvointimme turvaajana.

Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Harri Bromanin puhe kokonaisuudessaan syysseminaarissa (muutokset puhuttaessa mahdollisia):

Arvoisa seminaariyleisö!  

Vuoden alussa 2023, kun aloitin oman puheenjohtajakauteni EK:ssa, Suomi oli velkaantumassa huolestuttavaa vauhtia. Eduskuntavaalien alla EK peräänkuulutti toimenpiteitä velan kasvun katkaisemiseksi, julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja kestävän talouskasvun vauhdittamiseksi. Suomen talouskehitys oli luvattoman pitkään ollut lähes olematonta. Maan uudella hallituksella oli edessään valtava työ muutoksen aikaansaamiseksi. 

Vaalien jälkeen hallitus tarttui toimeen ja kirjoitti hallitusohjelmaansa tärkeitä tavoitteita: julkinen talous piti saada kuntoon, työnteko piti asettaa ykkössijalle, työelämän joustoja piti lisätä. Kaiken takana oli ajatus siitä, että jos Suomen suunta ei käänny, katoaa meiltä hyvinvoinnin pohja.  

Ammattiyhdistysliike reagoi hallituksen työelämää uudistavia toimenpiteitä vastaan laajoilla poliittisilla lakoilla. Vaikka uudistukset tiedettiin välttämättömiksi, piti ay-liike kiinni menneen maailman malleista.  

Poliittisten lakkojen kohteena oli hallitus, mutta laskun maksoivat sivustakatsojat eli yritykset. Lakkojen vaikutus kansantalouteen oli tietenkin negatiivinen tilanteessa, jossa taloustilanteessa ei muutenkaan ole hurraamista.   

Toivoa sopii, että paraikaa käynnissä olevia työehtosopimusneuvotteluja käydään rakentavammassa, yhteistä etua tavoittelevassa hengessä. Suomella ei ole varaa muuhun. 

Hyvät kuulijat! 

Nyt Suomessa on saatu säästöjä aikaiseksi, mutta pelkillä säästöillä taloutemme ei korjaannu. Tarvitaan talouskasvua. 

Maailmalla on käynnissä valtava vihreiden investointien aalto. EK:n ylläpitämä dataikkuna ennustaa, että myös Suomi on saamassa osansa investoinneista. Jos edes viidesosa suunnitelluista investoinneista toteutuisi, Suomen bruttokansantuote olisi vuosittain 3 miljardia euroa korkeammalla tasolla ja työllisyys kasvaisi 12 000 henkilöllä vuodessa. Piristävä vaikutus talouteen olisi huomattava. Sanomattakin lienee selvää, että tuo investointiaalto on saatava etenemään ja mahdollisimman moni hanke maaliin asti.   

Investointien houkuttelemiseksi tarvitaan osaamista ja osaajia, innovaatioita, sujuvaa viranomaistoimintaa ja erilaisia porkkanoita, kuten investointien verohuojennuksia ja Eurooppa-tasoista parhaiden hankkeiden investointirahoitusta, jollaista jo keväällä ehdotimme. Tarvitaan myös muita rakenteellisia uudistuksia esimerkiksi verotuksen osalta, sillä pienillä säädöillä suuntaa on vaikea saada muuttumaan.  

Mutta ennen kaikkea kasvu on tahdon asia. Ja se tahto on yritysten taskussa. Siksi vetoankin kaikkiin Suomen yrityksiin: Suomen menestys on meidän yhteinen tehtävämme.  

Arvoisa yleisö! 

Venäjän hyökkäyssodan myötä itäraja sulkeutui ja erityisesti Itä-Suomi oli uudessa tilanteessa: turistivirrat loppuivat, vienti Venäjälle pysähtyi. Uusia tulonlähteitä menetettyjen tilalle ei heti löytynyt. EK ehdotti johdollani laajaa toimenpideohjelmaa, jossa itäinen Suomi asetettaisiin erityistalousalueeksi ja kokonaisuutta johtamaan palkattaisiin erityislähettiläs. Tavoitteena oli terveesti kasvava talous, joka loisi kansantalouteen lisää BKT:ta.  

Maan hallitus valmistelee parhaillaan itäisen Suomen ohjelmaa. Uskon, että EK:n ehdotukset toimivat valmistelussa hyvänä pohjana.  

Itäisen Suomen elinvoimassa kyse ei ole pelkästä taloudesta, vaan mitä suurimmassa määrin myös turvallisuudesta. Suomen nyt vaikeuksissa oleva talous pitää nähdä kiinteänä osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Myöhemmin täällä esiintyvä Mikko Hautala toteaa osuvasti uudessa kirjassaan, että ”Mikäli talouden kestävään oikaisuun ei kyetä, on edessä hyvinvoinnin, elinvoiman ja turvallisuuden tason selkeä putoaminen”.  

Ukrainan tukea on jatkettava niin kauan, kun Venäjän laiton hyökkäyssota jatkuu. Käynnistimme sisäministeriön kanssa syyskuussa Auta Ukraina talven yli -kampanjan, jossa tavoitteena on saada suomalainen yrityskenttä lahjoittamaan Ukrainalle energiantuotantoon ja sähköverkkoihin liittyviä laitteita ja kalustoa. Kampanjaan voi vieläkin osallistua. Myös Broman Groupiin kuuluva Motonet osallistuu kampanjaan lahjoittamalla aggregaatteja Ukrainalle. Haluan omalla esimerkilläni kannustaa kaikkia yrityksiä, pieniä ja isoja, auttamaan. 

Arvoisat kuulijat! 

Maailman myllertäessä vastakkainasettelu voimistuu. Vastakkain ovat milloin maat, milloin ideologiat, milloin työelämän osapuolet. Asiat, joista riidellään, muuttuvat herkästi mustavalkoisiksi. Jos et ole jonkun puolella, olet sitä vastaan. Ääriliikkeet saavat kasvavaa huomiota, suuri enemmistö hiljenee. Kehityssuunta on huolestuttava.  

Kun on tosi kyseessä, suomalaiset osaavat vetää yhtä köyttä. Natoon liittyminen on tästä hyvä esimerkki, suurin osa Suomen kansasta kannatti liittymistä keväällä -22, kun Venäjä oli aloittanut hyökkäyssotansa Ukrainaan.  

Hyvät ystävät! 

Voisi ajatella, että myös nyt on tosi kyseessä. Samaan aikaan kun turvallisuustilanne maailmalla kiristyy, meidän suomalaisten pitäisi yhdessä tehdä kaikkemme, jotta Suomi säilyy puolustamisen arvoisena, demokraattisena, hyvinvoivana yhteiskuntana. Jatkuvan keskinäisen riitelyn ja haastamisen sijaan nyt, jos koskaan pitäisi hakea yhdessä keinoja, joilla vahvistamme maatamme niin henkisesti kuin fyysisestikin. 

Kiitos!