Hyötytietoa yrityksille: Laki työntekijöiden lähettämisestä voimaan kesäkuussa

Uusi laki ei muuta lähetettyjen työntekijöiden työehtoja, mutta lähettävän yrityksen on ilmoitettava vastaisuudessa lähettämistään työntekijöistä Suomen työsuojeluviranomaisille.

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan uutta lakiehdotusta työntekijöiden lähettämisestä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 18.6.2016 ja sillä pannaan täytäntöön lähetettyjä työntekijöitä koskeva EU-direktiivi (ns. täytäntöönpanodirektiivi 2014/67/EU). Samalla kumotaan vuonna 1999 voimaan tullut laki lähetetyistä työntekijöistä.

Lähetetyt työntekijät ovat työntekijöitä, jotka toisessa valtiossa sijaitseva työnantaja eli lähettävä yritys lähettää tilapäisesti työhön Suomeen rajat ylittäviä palveluja tarjotessaan. Työntekijöiden lähettäminen voi tapahtua alihankintana, yrityksen sisäisenä siirtona tai vuokratyönä.

Lain tarkoittamasta lähettämisestä on kyse, kun yllä kerrotuissa tilanteissa lähettävä yritys tarjoaa palveluja Suomessa. Yritys voi esimerkiksi tuoda työvoimaa työskentelemään Suomeen suomalaisen yrityksen kanssa tehdyn alihankintasopimuksen tarkoittamaan työhön.

Työehdot eivät muutu

Sääntely lähetetyistä työntekijöistä Euroopan unionissa rakentuu ajatukselle, että alhaisen kustannustason maihin sijoittautuneiden yritysten ei pidä saada perusteetonta kilpailuetua, kun ne tarjoavat palveluja maissa, joissa työn hinta on korkeampi. Sääntelyllä pyritään myös varmistamaan, että yksi EU:n perusvapauksista, palvelujen tarjoamisen vapaus, toteutuu.

EK on korostanut lain valmistelussa, että direktiivi pitää panna Suomessa täytäntöön niin, ettei palvelujen tarjoaminen rajojen yli esty eikä sitä vaikeuteta tarpeettomasti.

Lähettävän työnantajan on noudatettava lähetettyjen työntekijöiden työsuhteissa vähimmäisehtoina laissa tarkemmin mainittuja Suomen työlainsäädännön säännöksiä sekä eräitä yleissitovien työehtosopimusten määräyksiä.

Sääntelyn ytimessä on lähetettyjen työntekijöiden vähimmäispalkan määrittäminen, joka perustuu useimmiten alan yleissitovaan työehtosopimukseen. Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys ei muuta lähetettyjen työntekijöiden työehtojen sääntelyä eikä siten esimerkiksi vähimmäispalkan tulkintaa.

Lähettämisestä ilmoitettava Suomen työsuojeluviranomaisille

Laissa säädetään lähettävän yrityksen velvollisuuksista. Lähettävän yrityksen olisi muun muassa asetettava edustaja lähettämisen ajaksi, huolehdittava työaika-asiakirjoista ja vuosilomakirjanpidosta sekä pidettävä Suomessa saatavilla eräitä tietoja lähettämistään työntekijöistä. Nämä velvoitteet sisältyvät jo voimassa olevaan lakiin.

Uutena velvollisuutena lähettävän yrityksen olisi pääsääntöisesti tehtävä Suomen työsuojeluviranomaiselle ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä. Ilmoitus tehtäisiin sähköisesti internetissä. Ilmoittamisen tavoitteena on helpottaa viranomaisvalvontaa.

Ilmoittamissäännösten on tarkoitus tulla voimaan myöhemmin lailla erikseen säädettävänä ajankohtana, kun tarvittavat tietojärjestelmät ovat valmistuneet.

Uusia säännöksiä rakennustoiminnan alihankintaan

Täytäntöönpanodirektiivi sisältää rakennustoimintaa koskevia säännöksiä vastuusta alihankinnassa. Tämä sääntely kohdistuu myös suomalaisiin yrityksiin, jotka tekevät sopimuksia rakentamispalveluista ulkomaisten yritysten kanssa.

Maan hallitus esittää, että direktiivin toimenpanemiseksi lakiin otettaisiin säännökset menettelystä, jota on noudatettu rakennusalalla Suomessa jo pitempään alan työehtosopimukseen nojautuen.

Rakennustyön tilaajia koskeva uusi velvoite merkitsee, että lähetetty työntekijä voisi tehdä ilmoituksen työmaan rakennuttajalle tai pääurakoitsijalle, jos työntekijälle ei ole maksettu laissa tarkoitettua vähimmäispalkkaa (alan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisesti).

Ilmoituksen saatuaan rakennuttajan tai pääurakoitsijan olisi välittömästi pyydettävä lähettävältä yritykseltä selvitys lähetetylle työntekijälle maksetusta palkasta. Rakennuttajan tai pääurakoitsijan olisi toimitettava selvityspyyntö ja lähettävältä yritykseltä saatu selvitys työntekijälle.

Tilaajan ei kuitenkaan tarvitsisi ryhtyä tutkimaan, onko työntekijälle maksettu hänelle kuuluva palkka oikein, vaan pelkkä selvityksen pyytäminen riittäisi. Selvityspyyntö ja selvitys pitäisi toimittaa työsuojeluviranomaisille, jos työntekijä sitä pyytää. Asiakirjoja olisi säilytettävä kaksi vuotta työnteon päättymisestä.

Tilaajalla olisi, kuten nykylaissakin, velvollisuus huolehtia, että lähettävä yritys asettaa lähettämisen ajaksi edustajan. Uuden lain mukaan tilaajan pitäisi huolehtia myös siitä, että lähettävä yritys tekee ennakkoilmoituksen.

Huolehtimisvelvoitetta täydentää esitetyssä laissa tilaajan velvollisuus auttaa työsuojeluviranomaista, jos viranomainen ei tavoita lähettävän yrityksen edustajaa. Tällaisessa tapauksessa tilaajan olisi työsuojeluviranomaisen pyynnöstä pyydettävä lähettävältä yritykseltä tieto, missä ja miten edustajan voi tavoittaa, ja annettava siitä tieto työsuojeluviranomaiselle.

Seuraamukset lain rikkomisesta esitetään muutettavaksi kokonaan. Tulevaisuudessa lähettävälle työnantajalle tai työn tilaajalle voitaisiin määrätä laiminlyöntimaksu lain eräiden säännösten rikkomisesta.