Työpaikan radon mitattava korkean radonpitoisuuden alueilla

Jokainen työnantaja on velvollinen selvittämään työtilojen radonpitoisuuden, jos on syytä epäillä, että toimenpidearvo 400 Bq/m3 ylittyy. Työnantajan on mitattava hengitysilman radonpitoisuus lämmityskaudella eli marras-huhtikuussa useimmilla työpaikoilla niissä kunnissa, joissa radonia esiintyy tavallista enemmän.

Korkean radonpitoisuuden kuntia on Suomessa kuutisenkymmentä ja Säteilyturvakeskus (STUK) pitää niistä luetteloa. Näissä kunnissa radon on mitattava myös kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa julkisissa tiloissa.

STUKin ohjeen perusteella radonpitoisuus on lisäksi mitattava työpaikoilla, jotka sijaitsevat harjuilla tai muilla hyvin ilmaa läpäisevillä sora- tai hiekkamuodostumilla koko maassa. Mittaus on tehtävä myös kaikissa maan alla sijaitsevissa työtiloissa, joissa työskennellään pysyvästi.

Radon mitataan lämmityskaudella vähintään kaksi kuukautta kestävänä mittauksena ns. radonmittauspurkilla. Mittaus pitää tehdä lähes jokaisessa rakennuksessa, jossa työskennellään.

Mittaamisvaatimus ei koske sellaisia työpaikkoja, joissa työtilojen sijainnin, rakenteen tai muun vastaavan syyn vuoksi radonpitoisuus on mitä ilmeisimmin pienempi kuin 400 Bq/m³. Esimerkiksi työtiloissa, jotka sijaitsevat rakennuksen toisessa tai sitä ylemmissä kerroksissa, radonpitoisuutta ei yleensä tarvitse mitata.

Radonin raja-arvoja ollaan todennäköisesti muuttamassa ensi vuonna siten, että radonmittaus tulee suorittaa, jos on syytä epäillä, että radonia voi olla yli 300 Bq/m3 eli raja-arvoa ollaan alentamassa, mihin yritysten on jo nyt syytä varautua.

Suomessa radonasioiden toimivaltainen viranomainen on STUK. Työsuojeluviranomaisen työpaikkatarkastuksilla valvotaan tarvittaessa, onko työnantaja selvittänyt työtilojen radonpitoisuuden.

Lue lisää 

• Luettelo kunnista, joissa työpaikkojen radonmittaus on pakollinen
• Radon työpaikoilla (työsuojeluhallinnon sivut)

Kuva: STUK