Työpaikan radon mitattava korkean radonpitoisuuden alueilla – raja-arvo laskee 15.12.2018 lukien

Jokainen työnantaja on velvollinen selvittämään työtilojen radonpitoisuuden, jos on syytä epäillä, että toimenpidearvo 300 Bq/m3 ylittyy. Tätä uutta arvoa noudatetaan 15.12.2018 lukien, entisen 400 Bq/m3:n sijasta. Työnantajan on mitattava hengitysilman radonpitoisuus lämmityskaudella eli marras-huhtikuussa useimmilla työpaikoilla niissä kunnissa, joissa radonia esiintyy tavallista enemmän.

Korkean radonpitoisuuden kuntia on Suomessa kuutisenkymmentä ja Säteilyturvakeskus (STUK) pitää niistä luetteloa. Näissä kunnissa radon on mitattava myös kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa julkisissa tiloissa.

STUKin ohjeen perusteella radonpitoisuus on lisäksi mitattava työpaikoilla, jotka sijaitsevat harjuilla tai muilla hyvin ilmaa läpäisevillä sora- tai hiekkamuodostumilla koko maassa. Mittaus on tehtävä myös kaikissa maan alla sijaitsevissa työtiloissa, joissa työskennellään pysyvästi.

Radon mitataan lämmityskaudella vähintään kaksi kuukautta kestävänä mittauksena ns. radonmittauspurkilla. Mittaus pitää tehdä lähes jokaisessa rakennuksessa, jossa työskennellään.

Mittaamisvaatimus ei koske sellaisia työpaikkoja, joissa työtilojen sijainnin, rakenteen tai muun vastaavan syyn vuoksi radonpitoisuus on mitä ilmeisimmin pienempi kuin 300 Bq/m³. Esimerkiksi työtiloissa, jotka sijaitsevat rakennuksen toisessa tai sitä ylemmissä kerroksissa, radonpitoisuutta ei yleensä tarvitse mitata.

Suomessa radonasioiden toimivaltainen viranomainen on STUK. Työsuojeluviranomaisen työpaikkatarkastuksilla valvotaan tarvittaessa, onko työnantaja selvittänyt työtilojen radonpitoisuuden.

Lue lisää 

• Luettelo kunnista, joissa työpaikkojen radonmittaus on pakollinen
• Radon työpaikoilla (työsuojeluhallinnon sivut)

Kuva: STUK