Hyötytietoa yrityksille: Verotusmenettelyjä ja veronkantoa uudistetaan

Esimerkiksi arvonlisäveron ja työnantajamaksujen kantoon on tulossa muutoksia, jos hallituksen esitys uudesta lainsäädännöstä toteutuu. Myös muutoksenhakua ja seuraamusmaksuja uudistetaan.

Hallitus on antanut esityksen verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 29/2016 vp). Siinä ehdotetaan monia merkittäviä muutoksia oma-aloitteisten verojen verotusmenettelyyn ja veronkantoon.

Tavoitteena on yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa menettelyä, muutoksenhakua ja seuraamuksia. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta.

Uudella lailla oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä on tarkoitus yhtenäistää ja selkeyttää sääntelyä kokoamalla yhteen Verohallinnon kantamien oma-aloitteisten verojen menettelysäännökset. Tällaisia veroja ovat esimerkiksi arvonlisävero ja työnantajamaksut.

Tavoitteena on, että kaikkien Verohallinnolle suoritettavien verojen ja maksujen maksamisesta, kannosta ja perinnästä säädettäisiin yhdessä uudessa veronkantolaissa. Kyseessä olisi veronkantouudistuksen ensimmäinen vaihe, jonka seurauksena tällä hetkellä sovellettava verotililaki kumottaisiin. Uutta yhtenäistä kantomenettelyä sovellettaisiin kaikkiin Verohallinnon veroihin sitä mukaa, kun verolajit siirtyvät Verohallinnon uuteen tietojärjestelmään.

Uudessa apteekkiverolaissa nykyiset apteekkimaksun kantotehtävät siirrettäisiin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselta ja aluehallintovirastoilta Verohallinnolle. Apteekkiverosta tulisi oma-aloitteisesti ilmoitettava ja maksettava vero.

Uusi laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta ajantasaistaisi nykyisen sääntelyn työnantajan sosiaaliturvamaksusta.

Menettelysäännösten uudistaminen edellyttäisi muutoksia 36 muuhun verolakiin.

Uudet säännökset muutoksenhakuun ja oikaisuun

Kaikkien Verohallinnon kantamien verojen muutoksenhakua ja oikaisua koskevat säännökset yhdenmukaistettaisiin uudistuksessa.

Muutosta verotukseen haettaisiin kaikissa verolajeissa ensimmäiseksi verotuksen oikaisulautakunnalta. Oikaisuvaatimusmenettely laajenisi siten muun muassa arvonlisäverotukseen ja varainsiirtoverotukseen.

Verovelvollisen verotusta koskeva muutoksenhakuaika olisi kaikissa verolajeissa yhtenäisesti 3 vuotta. Muutoksenhakuaika lyhenisi tuloverotuksessa, mutta esimerkiksi arvonlisäverotuksessa se säilyisi pääosin ennallaan. Eräitä erillispäätöksiä koskeva muutoksenhakuaika olisi 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista.

Verovelvollisen muutoksenhakuaika oikaisulautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen olisi vastaisuudessa 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Ennakkopäätösvalitusmahdollisuus laajenisi kaikkiin verolajeihin, millä avattaisiin suora valituskanava korkeimpaan hallinto-oikeuteen tietyissä tilanteissa myös esimerkiksi arvonlisäverotuksesta.

Myös veronsaajien muutoksenhakuaikaa ehdotetaan yhtenäistettäväksi. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön ja veronsaajien verotusta koskeva muutoksenhakuaika olisi 4 kuukautta verotuksen päättymisestä ja muissa tilanteissa 60 päivää päätöksen tekemisestä. Määräaika lyhenisi tuloverotuksessa, mutta pitenisi arvonlisäverotuksessa.

Viranomaisaloitteisen verotuksen oikaisun ja veron määräämisen määräajat yhdenmukaistettaisiin. Määräaika verovelvollisen hyväksi ja vahingoksi tehtävissä oikaisuissa olisi pääsääntöisesti 3 vuotta. Lisäksi viranomaisella olisi eräissä tilanteissa mahdollisuus oikaista verotusta pidemmän määräajan kuluessa (1 vuosi jatketussa määräajassa ja 6 vuotta pidennetyssä määräajassa).

Oma-aloitteisten verojen seuraamusmaksuja uudistetaan

Oma-aloitteisten verojen seuraamusmaksuja uudistettaisiin siten, että myöhästymismaksu muutettaisiin kaavamaisemmaksi ja sen tasoa tarkistettaisiin. Ehdotetulla myöhästymismaksumallilla kannustettaisiin ilmoitusten antamista ajallaan sekä edistettäisiin oikeiden tietojen antamista mahdollistamalla kevyempi virheiden korjaaminen.

Veroilmoituksen antamisesta myöhässä määrättäisiin päiväkohtainen myöhästymismaksu. Pidemmissä myöhästymisissä myös myöhässä ilmoitetun veron määrä vaikuttaisi myöhästymismaksuun. Lyhyen ajan sisällä (45 päivää) annetuista oikaisuilmoituksista ei määrättäisi myöhästymismaksua.

Nykyisestä prosenttiperusteisesta (15 %) myöhästymismaksusta siirryttäisiin siis päiväkohtaiseen ja pääosin veron määrästä riippumattomaan myöhästymismaksuun.

Arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten ilmoittamiseen muutoksia

Arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten ilmoittamiseen ja maksamiseen sovellettavien pidennettyjen verokausien soveltamisalaa laajennettaisiin ja verokausia koskevia menettelyjä joustavoitettaisiin.

Neljänneskalenterivuosimenettelyyn oikeuttava liikevaihtoraja nostettaisiin 50 000 eurosta 100 000 euroon ja vuosimenettelyyn oikeuttava liikevaihtoraja arvonlisäverotuksen osalta 25 000 eurosta 30 000 euroon. Verokauden valinta sitoisi verovelvollista nykyisen kolmen kalenterivuoden sijaan ainoastaan yhden vuoden ajan.

Veronkannon yksityiskohtaisesta sääntelystä luovutaan

Veronkannon säännösten uudistamisen ensimmäisessä vaiheessa nykyinen sääntely verotilistä siirrettäisiin veronkantolakiin. Nykyinen verotililaki kumottaisiin. Veronkantolaissa säädettäisiin uudesta menettelystä, joka koskisi ensi vaiheessa oma-aloitteisia veroja, jotka siirtyvät Verohallinnon uuteen tietojärjestelmään ja joihin sovelletaan tällä hetkellä verotilimenettelyä.

Menettely säilyisi pääosin ennallaan, mutta teknisestä ja erittäin yksityiskohtaisesta sääntelystä luovuttaisiin. Myöhemmissä vaiheissa uuteen kantomenettelyyn siirtyisivät myös muut Verohallinnon kantamat verot.

Verovelvollisten aseman parantamiseksi ja sääntelyn yhdenmukaistamiseksi verovelvollisen maksua tai palautusta ei käytettäisi tulevaisuudessa sellaisten saatavien suorituksiin, joita koskee täytäntöönpanon kielto tai keskeytys. Verovelvollinen voisi kuitenkin viivästysseuraamusten välttämiseksi maksaa myös täytäntöönpanokiellon alaisen veron.

Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi

Nykyinen apteekkimaksu korvattaisiin apteekkiverolla ja veron määräytymisperusteet säilyisivät pääosin ennallaan. Muutoksia apteekkiveron määrään saattaisi tulla jossakin tilanteissa apteekkitoimintaa aloittaville tai lopettaville sekä apteekkia vaihtaville apteekkareille, koska apteekkiveron määrään vaikuttaisi vastaisuudessa vain apteekkarin oma liikevaihto verovuoden aikana.

Apteekkivero olisi tulevaisuudessa oma-aloitteinen vero, johon sovellettaisiin oma-aloitteisten verojen säännöksiä. Muutos aikaistaisi apteekkiveron maksamista, minkä vuoksi maksamiselle säädettäisiin siirtymäaikana pidempi määräaika.