Ilmastobisnestä pk-yrityksille: Kuluttajavalinnat ruokkivat ilmastobisneksen kasvua

Ilmastobisnes etenee, kun siihen uskotaan yrityksen johdossa ja kehittämiseen varataan riittävästi resursseja, kertovat Finn Spring ja Rukakeskus.

EK:n ja Clonet Oy:n ilmastobisneshankkeen tavoitteena on kartoittaa pk-yritysten polkuja uuteen ympäristöystävälliseen liiketoimintaan. Finn Spring Oy ja Rukakeskus Oy ovat esimerkkejä edelläkävijäyrityksistä, jotka tarjoavat kuluttajille hiilineutraaleja vaihtoehtoja. Sen ansiosta kuluttaja voi omilla valinnoillaan vaikuttaa merkittävään osaan syntyvistä päästöistä.

Sekä Finn Spring että Rukakeskus ovat lähteneet kehittämään hiilineutraaleja ratkaisuja yrityksen arvoihin vahvasti nojaten. Ympäristöarvot ovat myös kuluttajille yhä tärkeämpiä, mutta tämä ei kuitenkaan vielä useinkaan näy suoraan yrityksen viivan alla. Tuotteiden ja palvelujen ympäristöystävällisyyden tuoman kilpailuedun mittaamiseen kaivataankin lisää keinoja.

Finn Spring hyvittää lähdeveden hiilijalanjäljen

Tiellä vastaan tulevan rekan kyljessä lukee: ”Hyvitämme kaikkien SPRING-tuotteidemme hiilijalanjäljen”. Tällaiseen viestintään törmää Suomessa vielä harvoin, ja siksi on kiinnostavaa pureutua SPRING-tuotteiden taustoihin tarkemmin.

Finn Spring Oy pullottaa lähdevettä Toholammilla ja Lestijärvellä, josta rekat suuntaavat kotimaan lisäksi Ruotsiin ja muuallekin Eurooppaan. Ajatus perheyrityksen perustamisesta syntyi 90-luvun alussa, jolloin maatalouden rakennemuutos ajoi miettimään muita bisnesvaihtoehtoja. Aluksi lähdevettä vietiin lähinnä Venäjälle ja sitten muutaman vuoden jälkeen lähdettiin kehittämään pakkauspuolta.

Pulloveden ympäristövaikutukset ovat herättäneet viime aikoina paljon keskustelua. Toimitusjohtaja Hannu Ali-Haapala kertoo, että yrityksellä on ollut alusta asti vahva tahto ottaa ympäristöasiat yhä kattavammin huomioon eri toiminnoissa. Jo vuodesta 2010 lähtien on laskettu tuotteiden hiilijalanjälkeä, ja syntyneet päästöt hyvitetään investoimalla päästöjä vähentäviin hankkeisiin. Tällä hetkellä rahoitetaan energiatehokkaiden vedenpuhdistuslaitteiden hankintaa Keniassa. Päästöjen hyvittämisestä kerrotaan kuluttajalle juomapullojen korkeissa ja etiketeissä.

Hiilijalanjälkilaskelma antaa selkeän kuvan siitä, missä toiminnan vaiheessa päästöt syntyvät. Yli puolet päästöistä on peräisin pullojen muovimateriaalista. Pulloja on pyritty keventämään esimerkiksi siirtymällä käyttämään matalampia korkkeja. Lisäksi päästöjä on onnistuttu pienentämään käyttämällä pulloaihioissa kierrätysmateriaaleja.

Päästöjen hyvittämisestä koituu yritykselle maksettavaa sievoinen summa vuosittain. Tämä kannustaa hakemaan uusia päästövähennyskohteita. Yhtiössä on panostettu energiatehokkuuteen ja sähkön hankinnassa on siirrytty käyttämään päästötöntä vesisähköä. Viime syksynä otettiin käyttöön omat aurinkopaneelit, joilla tuotetaan noin viidennes käytetystä energiasta. Samalla päästöt ovat pienentyneet useilla kymmenillä tonneilla.

Rukakeskukselle puhdas luonto on kaiken perusta

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät konkreettisesti talviurheiluun keskittyvän Rukakeskuksen toiminnassa. Lumi vähenee, ja myrskyjä ja säävaihteluja on entistä enemmän. Talvien lyheneminen ajaa myös Euroopan hiihtokansaa etsimään lunta Pohjois-Suomen hiihtokeskuksista. Rukakeskus on Protect Our Winters Finlandin (POW Finland) pääyhteistyökumppani ja pyrkii sitä kautta lisäämään tietoisuutta ilmastomuutoksen vaikutuksista.

Hiihtokausi on nyt ohi, ja Rukakeskuksen toimitusjohtaja Ville Aho keskittyy jo seuraavan kauden suunnitteluun. Rukan rinnetoimintojen lisäksi perheyritys pyörittää Pyhän hiihtokeskusta.

Toimintaa kehitetään vuonna 2008 käyttöön otetun ympäristöohjelman mukaisesti. Toki ilmastonmuutos näkyy myös yhtiöiden strategiakartassa. Energiankulutuksen tarkka seuranta, energiatehokkaat lumetusjärjestelmät, vihreä sähkö ja siirtyminen biopohjaiseen kaukolämpöön ovat vain osa niistä toimenpiteistä, joilla molempien hiihtokeskusten CO2-päästöjä on onnistuttu vähentämään 80 % vajaassa kymmenessä vuodessa.

Pyhästä tuli vuonna 2011 hiilineutraali hiihtokeskus, kun jäljelle jääneet päästötkin päätettiin hyvittää täysimääräisesti. Ahon mukaan hiilineutraaliutta oli helppo pilotoida pienemmän mittakaavan kohteessa Pyhällä ja mahdollisista virheistäkin on nopeampaa oppia.

Olennaista ilmastobisneksen kehittämisessä on Ville Ahon mukaan löytää yksi innokas henkilö, joka lähtee viemään asioita eteenpäin ja jonka työlle annetaan johdon täysi tuki. Toinen tärkeä motivaatiotekijä on tavoiteltavat kustannussäästöt. Matkailussa Suomen puhdas luonto hoitaa oman osuutensa; erityisesti aasialaisten matkailijoiden näkökulmasta ympäristönsuojelun perustaso on Suomessa käsittämättömän korkea. Tätä viestiä kannattaa viedä eteenpäin!

Lue myös

• SKS Groupin ja Heinon Tukun arvioita, kuinka ilmastobisnes etenee kaupan alalla
• Kovasen ja RP Groupin näkemyksiä asiakasvaatimusten merkityksestä liikenteen ilmastomyönteisyydelle
• Nivos Energian ja Etelä-Savon Energian kokemuksia energiamurroksen etenemisestä

EK:n ja Clonet Oy:n yhteisessä hankkeessa selvitetään pk-yritysten ilmastobisneksen edellytyksiä. Hankkeen aikana pohditaan muun muassa sitä, voivatko pk-yritykset hyötyä omien tuotteidensa ympäristöhyötyjen määrittämisestä ja markkinoinnista. Lisäksi selvitämme, millaista apua yritykset toivovat EK:lta ilmastobisneksen kehittämiseen.

Ovatko pk-yritykset ilmastobisneksessä pidemmällä kuin antavat ymmärtää? Jaathan ajatuksesi ja ilmiannathan piilossa pysytelleet ilmastobisneksen tekijät somessa tunnuksella #ilmastobisnes.