Julkisissa hankinnoissa paljon hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia
Eurooppaan saataisiin aikaan iso kasvu- ja investointisysäys, jos julkisiin hankintoihin tarkoitetut varat käytettäisiin viisaasti ja innovatiivisesti.
Julkisten hankintojen sääntelyä uusittiin hiljattain EU:ssa. Eurooppalaisen elinkeinoelämän äänitorvi BusinessEurope julkisti uusimisen jälkimainingeissa näkemyksensä siitä, miten yritysten mielestä julkiset hankinnat toimivat käytännössä ja mitä kehitettävää sääntelyyn jäi.
BusinessEurope muistuttaa, että julkiset hankinnat muodostavat lähes viidenneksen EU:n bruttokansantuotteesta, joten ne vaikuttavat olennaisesti taloudelliseen kasvuun ja investointeihin.
Reilu peli kaikkialle EU:hun
Ongelmallista on, että julkisissa hankinnoissa suositaan lisääntyvästi oman maan tai jopa oman lähialueen yrityksiä. Julkisten varojen käytön kannalta on haitallista, että julkisia hankintoja pyritään tekemään usein viranomaisten omistamilta yksiköiltä tai toisilta viranomaisilta.
Raportissa toivotaan, että EU:n hankintasääntelyä sovellettaisiin samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Hankintoja pitäisi tehdä nykyistä innovatiivisemmin ja hankintayksiköiden osto-osaamista lisätä.
Kasvavaa huomiota olisi kiinnitettävä siihenkin, etteivät hankinnat tai niiden ehdot syrji ketään. BusinessEurope tarkastelee tässä yhteydessä julkisia hankintoja muutamilla suomalaisittainkin kiinnostavilla toimialoilla, kuten terveydenhuollossa, jätehuollossa ja ICT-alalla.
– Suomalainen elinkeinoelämä allekirjoittaa BusinessEuropen huolet ja toiveet julkisista hankinnoista, raportin valmistelussa mukana ollut EK:n asiantuntija Jukka Lehtonen sanoo.
– Suomessa olisi tarvetta perustaa puolueeton valvontaviranomainen ja puuttua julkisten toimijoiden kilpailua vääristävään toimintaan.
Hankintojen oikeussuoja tarkasteluun
Uusittujen hankintadirektiivien jälkeen Euroopan komissio tarkastelee seuraavaksi, miten julkisten hankintojen oikeussuoja toimii. Asiaa koskeva EU-direktiivi on vuodelta 2007, ja komissio haluaa tietää nyt julkisella kuulemisella, miten sääntely on vastannut käytännön haasteisiin. Kuulemiseen voi vastata 20.7. saakka.
– Saaduista vastauksista riippunee, onko seuraavaksi edessä hankintojen oikeussuojajärjestelmän uudistus, Jukka Lehtonen arvioi.
Suomessa hankinta-asioita päätyy yleisesti tuomioistuinkäsittelyyn, sillä hankinnoista tehdään vuosittain lähes 600 valitusta markkinaoikeuteen.
Oikeusprosessin kautta rikkomuksiin ja epäkohtiin voidaan puuttua vain jälkikäteen vahingon jo tapahduttua. Suomen erityisongelma ovat eurooppalaisittain pitkiksi venyvät, jopa vuosien käsittelyajat.
– Siitä kärsivät sekä hankintayksiköt, yritykset että veronmaksajat, Lehtonen muistuttaa.
Kuva: Sosiaalialan Työnantajat
