Julkiset hankinnat

Tulosta

Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät sekä muut julkisen sektorin hankintayksiköt tekevät julkisilla varoilla oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkisten hankintojen arvo on Suomessa jo lähes 30 miljardia euroa vuodessa, mikä lähentelee viidennestä BKT:sta.

EK:n näkemys

  • Kilpailun lisääminen ja yritysten tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen on ratkaisevan tärkeää, kun haetaan tehokkaampia tapoja tuottaa kansalaisille edullisia ja laadukkaita palveluja ja tervehdyttää julkista sektoria.
  • Viime vuosien jatkuvia sääntelyuudistuksia tärkeämpää olisi lisätä sekä ostajien että myyjien osaamista sääntelyyn ja sen tarjoamiin työkaluihin liittyen. Paremman osaamisen myötä voitaisiin keskittyä menettelyllisten seikkojen sijaan enenevässä määrin siihen, mitä ollaan ostamassa. Osaava ostaja uskaltaisi hakea markkinoilta innovatiivisia ratkaisuja ja käydä yritysten kanssa toimivaa vuoropuhelua.
  • Menettelyjen tulee olla yksinkertaisia ja joustavia niin ostajille kuin myyjille.
  • Kaikkia toimijoita on kohdeltava tasavertaisesti omistajuuteen, organisaatiomuotoon tai vastaaviin seikkoihin katsomatta.
  • Hankintojen sääntelyllä ei saa vaarantaa yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettia.
  • Muita yhteiskunnallisia politiikkoja on edistettävä maltillisesti julkisten hankintojen sääntelyssä, jonka fokuksen on aina oltava hankinnan kohteena olevan tavaran tai palvelun laadussa ja hinnassa. Kun hankintoja tehdään julkisilla varoilla, on erityisen tärkeää, että varat käytetään tehokkaasti ja järkevästi.
  • Julkiset hankinnat on saatava Kilpailu- ja kuluttajaviraston valvontaan.
  • Julkiset hankinnat eivät ole läheskään ainoa tapa, jolla viranomaiset voivat hyödyntää kilpailua ja yritysten osaamista; esimerkiksi palvelusetelin kaltaiset asiakkaan valinnanvapauteen perustuvat järjestelmät ovat kaikkien osapuolten kannalta kannatettava tapa tuoda lisää vaihtoehtoja julkisiin palveluihin.

Suomen kansallinen hankintasääntely tulee lähes suoraan EU-sääntelystä. Sääntely on etupäässä menettelysääntelyä eli siinä määrätään, millaisen menettelyn kautta julkisen hankinnan pitää tapahtua.

Suomessa julkisten hankintojen sääntelystä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, jonka nettsivuilla on kattavasti tietoa sääntelyn pääperiaatteista sekä esimerkiksi euromääräisistä kynnysarvoista, jonka ylittävät hankinnat tulee kilpailuttaa sääntelyn edellyttämällä tavalla.

Julkisten hankintojen kantavina periaatteina on avoimuus, syrjimättömyys ja tasapuolisuus. Avoimuutta toteutetaan velvoitteella ilmoittaa avautuvista kilpailutuksista julkisesti siihen tarkoitetussa HILMA-portaalissa. Kaikkien osapuolten syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu pyritään takaamaan menettelysäännöksillä. Kaltoin kohdelluksi tulleiksi itsensä kokeville yrityksille sääntely tarjoaa erilaisia oikeussuojakeinoja, kuten mahdollisuuden valittaa viranomaisen ratkaisuista markkinaoikeuteen.