Ketterällä liiketoiminnan uudistamisella kasvua Tellalle
Liina-Maaria Lönnrothin siirtyessä Tellan toimitusjohtajaksi vuonna 2016, haaveena oli lakkeja valmistavan yrityksen kansainvälinen kasvu mittavalla brändiuudistuksella, mutta koronapandemia pakotti nopeaan suunnanmuutokseen. Sukupolvelta toiselle siirtyvän hiljaisen tiedon sekä juurista nousevien arvojen merkitys korostuu turbulenttisessa toimintaympäristössä.
Lakkeja lakeuksilta
Tänä vuonna 90 vuotta täyttävä Tella on suomalainen lakkeja, pipoja ja päähineitä valmistava yritys, jonka tarina alkoi Länsi-Suomen lakeuksilta, kun Teuvan lakkitehdas perustettiin vuonna 1935. Tellasta kasvoi 135 henkeä työllistävä, etenkin paikallisille naisille tärkeä työpaikka, joka toimi 1980-luvulle saakka. Sittemmin yritys siirtyi omasta tehtaasta kotimaiseen sopimusvalmistamiseen. Nykyään Tella on kolmen itsenäisen yrityksen kokonaisuus, johon kuuluu päähineitä valmistava muoti- ja designtalo Tella Lifestyle Oy, suojavarusteita ja huoltovarmuusketjuun liittyviä palveluita tarjoava Tella Protect Oy ja sijoitusyhtiö Tella Oy.
Tellan nykyinen toimitusjohtaja Liina-Maaria Lönnroth tuli mukaan yrityksen toimintaan jo 14-vuotiaana suunnittelemaan lakkeja. Lönnroth kertoo olleensa pienestä pitäen isoisänsä mukana myyntireissuilla, messuilla ja kangasostoilla. Ennen toimitusjohtajaksi siirtymistä Lönnroth teki perheyrityksessä pitkän uran tuotesuunnittelijasta muotoilujohtajaksi.
“Sukupolvenvaihdos oli mielessä koko ajan”, sanoo Lönnroth. Lopullinen päätös vaihdoksesta tehtiin vuonna 2015, jonka jälkeen Lönnroth osti tuotemerkin isoisältään ja perusti oman yhtiönsä Tella Oy:n. Ratkaisu toteutettiin, jotta vanhempi yrittäjäsukupolvi pystyi jatkamaan toisella toimialalla, kun tuotemerkki ja lakkituotteiden liiketoiminta siirtyi Lönnrothille.
Teuvan Lakkitehtaan henkilökunta kuvattuna vuonna 1970 tehtaan 35-vuotisjuhlassa
Sukupolvenvaihdos lähtölaukauksena kansainväliselle kasvulle
Sukupolvenvaihdoksen myötä Lönnroth lähti systemaattisesti kehittämään Tellaa kansainvälisempään suuntaan. Tavoitteena oli herättää henkiin Teuvan lakkitehtaan aikainen kansainvälinen henki. 1970-luvulla Tellalla oli ollut vahvaa vientiä muihin Pohjoismaihin sekä saksankielisiin maihin.
“Panostuksia tehtiin erityisesti brändiuudistukseen ja kansainvälisiin markkinointimateriaaleihin. Kaikki oli valmista, kun pandemia iski ja vasta käynnistynyt ulkomaille suuntautuva liiketoiminta tyrehtyi. Piti ottaa nopeasti uusi suunta”, kertoo Lönnroth.
Kriisi synnytti uutta liiketoimintaa ja kasvua
Koronapandemian aikana Tella ryhtyi valmistamaan kriittisiä suojatuotteita terveydenhuoltoon. Tuotanto kasvoi nopeasti yhtä suureksi kuin Teuvan lakkitehtaan aikoina ja Tella muuntui lähes 150 henkeä työllistäväksi, huoltovarmuustuotteita valmistavaksi yritykseksi.
Tellan ketterään ja nopeaan uudistumiseen pandemian aikana vaikutti Lönnrothin mukaan kaksi asiaa. Ensimmäinen oli perheessä ollut hiljainen tieto ja ymmärrys siitä, että Tella oli historian saatossa ollut suureen tuotannon volyymiin kykenevä iso lakkitehdas, minkä ohessa oli myös valmistettu suojatuotteita. Toiseksi Tellalta löytyi jo olemassa oleva, laaja sopimusvalmistajaverkosto, joka pystyttiin mobilisoimaan koronan aikana suojatuotteiden valmistamiseksi.
“Yhdistin nämä kaksi asiaa ja lähdin skaalaamaan suojatuotteiden tuotantoa koronan aikana nopeasti”, kertoo Lönnroth.
Ketteryyteen tuotannon skaalaamisessa vaikutti myös Lönnrothin oma tuotesuunnittelijatausta, jonka avulla tuotekehitys saatiin nopeasti etenemään. Sopimusvalmistajaverkostosta löytyi ammattilaisia valmistamaan suojatuotteita volyymitasolla. Valmistajia tarvittiin lisää ja esimerkiksi paikallinen sopimusvalmistaja rekrytoi morsiuspukuja valmistavan yrittäjän ompelemaan Tellan valkoisia suojatakkeja sairaaloiden työntekijöille. Rohkeus ja riskinotto kannatti, sillä Tellan liikevaihdon kasvu oli pandemian aikana huimaa.
Koronan jälkeiset vuodet 2022–2025 ovat Tellassa keskittyneet uuden strategian rakentamiseen pandemian aikaisen liikevoiton mahdollistamana. Tänä aikana yrityksessä on kehitetty prosesseja ja koottu tehokas tiimi sekä suunniteltu uudet mallistot, joiden myynti on lähtenyt hyvin liikkeelle. Viime vuosien isojen TKI-panostusten odotetaan tuottavan tulosta 2026 tilikaudesta lähtien.
Tellan tiimi ideoimassa uutta mallistoa
Juurista nousevat arvot liiketoiminnan uudistumista ankkuroivana tekijänä
Liiketoimintaympäristön turbulenttisuus pakottaa yrityksiä uudistumiseen, kuten Tellankin kohdalla nähdään. Tellan liiketoiminnan uudistumista on ohjannut vahvasti yrityksen juurista nousevat arvot, joihin kuuluvat aloitteellisuus ja vastuullisuus.
“Arvomme näkyvät uusien asioiden alullepanossa”, sanoo Lönnroth. Hyvä esimerkki tästä on koronapandemian aikana nopeasti käynnistetty suojavarusteiden valmistusverkosto, jonka ansiosta Tella tuotti kriittisiä suojatuotteita terveydenhuoltoon 900 000 kappaletta 10 kuukauden kuluessa ja samalla loi liiketoimintaa valmistusverkoston yrityksille.
Tekstiili- ja muotialan toimintaympäristöön vaikuttaa vahvasti myös kestävyysmurros, joka edellyttää toimialalta uudistumista. Sukupolvenvaihdoksen myötä Lönnroth on alkanut ohjata Tellaa kohti entistä vastuullisempia toimintamalleja.
“Heräsin ilmastokysymykseen jo nuorena, ja kyselin luomupuuvillan ja kierrätettyjen kuitujen perään kangasmessuilla”, kertoo Lönnroth. Lönnrothin toimitusjohtaja-aikana Tellan mallistoa on kehitetty esimerkiksi materiaalien osalta vastuullisempaan suuntaan. Työtä on vauhdittanut se, että Tellalla oli jo valmiiksi kestävyyden kannalta vahva perusta: tuotantoketjut sijaitsivat Euroopassa, lakeissa suosittiin luonnonmateriaaleja, minkä lisäksi lakit kestävät hyvin aikaa.
“Minulle tulee vieläkin vastaan tuotteitamme, joita vanhat miehet pitävät – ja näkee, että ne ovat olleet päässä ainakin 20 vuotta”, sanoo Lönnroth.
Tella on esimerkki perheyrityksestä, joka on kyennyt uudistumaan menettämättä juuristaan kumpuavia arvojaan. Nämä arvot toimivat ankkurina, joka ohjaa yrityksen johtamista myös toimintaympäristön muuttuessa.
Liina-Maaria Lönnrothin kolme tärkeintä vinkkiä sukupolvenvaihdokseen
- Käykää keskusteluja. Perheyrityksessä avoimen keskustelun merkitys korostuu oikean tavan oivaltamiseen sukupolvenvaihdoksessa.
- Ole rohkea. Kun päätös sukupolvenvaihdoksesta on tehty, pysy rohkeana ja usko itseesi!
- Kuuntele kullanarvoista hiljaista tietoa. Hiljaisen tiedon tuoma viisaus on arvokasta ja sitä kannattaa hyödyntää. On aivan mahtavaa keskustella aina silloin tällöin kahvipöydän ääressä isoisäni kanssa. Häneltä löytyy vielä 97-vuotiaana aivan loistavia mentorivinkkejä yrityksen johtamiseen.
Teksti: Alma Tuunainen / Suomen Tekstiili ja Muoti ry
Kuvat: Tella Oy / Kati Saari, Tellan arkisto
