Kevätseminaarissa pohdittiin kriisinkestävyyttä
Maanantaina 9.5. järjestetty EK:n kevätseminaari osui aikaan, jossa koronapandemia osoittaa hiipumisen merkkejä, mutta uusi kriisi sodan muodossa ravistelee maailmaa. Seminaarissa käsiteltiin Suomen kriisinkestävyyttä ja sodan vaikutuksia Suomelle sekä maamme elinkeinoelämään. Lisäksi puhujien joukossa oli myös Ukrainan suurlähettiläs. Seminaaria seurasi paikan päällä parisen sataa kuulijaa.
Seminaarin avasi EK:n hallituksen puheenjohtaja Jaana Tuominen. Hänen puheensa käsitteli maailmaa 2020-luvulla ravistaneita kriisejä ja niistä selviämistä.
Terveys- ja turvallisuuskriisin ohella Eurooppaa ja Suomea uhkaa myös talouskriisi, jos emme pysty riittävän ketterästi ja määrätietoisesti uudistamaan talouttamme ja varmistamaan elinkeinoelämän kilpailukykyä. Jokaisessa kriisissä on uhkien lisäksi myös mahdollisuuksia. Talouden kilpailukyky ja kriisinkestävyys ovat aina kansallisissa käsissä kansainvälisen toimintaympäristön myllerryksessäkin, muistutti Tuominen puheessaan. Tuominen myös korosti, kuinka NATO-jäsenyys on luonteva askel Suomen turvallisuuden kannalta ja viittasi elinkeinoelämän aktiiviseen rooliin jäsenyyden puolesta.
Seminaarin avauksen jälkeen kuultiin ”puolustuksen puheenvuoro”, jossa puheen piti puolustusministeri Antti Kaikkonen.
Puheenvuoro käsitteli ajankohtaista turvallisuustilannetta ja mahdollista NATO-jäsenyyttä. Suomella on vahva ote omaan puolustukseen. Ministerin mukaan on täysin välttämätöntä pitää kiinni siitä periaatteesta, että jokainen maa valitsee itse turvallisuusratkaisunsa. Historiallinen päätös lähestyy ja ratkaisu tehdään vain Suomen turvaksi. Ruotsi on kirinyt Suomea NATO-keskustelussa ja maiden päätös jäsenyyden hakemisesta on oletettavissa samoihin aikoihin, ehkä jopa parin viikon sisään. Hän myös kiitteli elinkeinoelämän roolia ja aktiivisuutta tässä vakavassa tilanteessa. Ministerin näkemyksen mukaan vakaa talous voi kehittyä vain vakaassa turvallisuusympäristössä.
Valtiovallan tervehdystä seurasi paneelikeskustelu. Otsikon ”Kriisit seuraavat toisiaan – yritykset muutoksessa” alla haettiin suuntaa talouden ja yritysten kasvulle.
Toimittaja Tapio Nurmisen johdolla etsittiin vastausta kysymykseen, millainen on globaali ympäristö yrityksille, kun kriisit seuraavat toisiaan? Keskustelijoina paneelissa olivat Nordean Tuuli Koivu, Jussi Herlin KONE:lta ja Tommi Uitto Nokialta.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivun puhui Kiinan roolista maailmantaloudessa. Maasta ei tullut markkinataloutta ja se on tähdännyt riippumattomuuteen jo pitkään. Venäjään vertaaminen kuitenkin ontuu, sillä Kiina on kasvumarkkina, jolta ei voi olla poissa. Kiristyvä geotalous voi tuoda hänen mukaansa tulevaisuudessa yllätyksiä.
Kone Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin kiinnitti huomiota ilmastokriisiin, joka ei ole kadonnut, vaikka ilmatila julkisuudessa on ollut koronan ja sodan hallitsema. Elämme juuri nyt sitä vuosikymmentä, jossa tarvitsemme vahvaa yhteistä visiota ilmastokriisin ratkaisemiseen. Vaikeinakin aikoina pitää löytää yhteisiä keinoja tähän – ilmastokriisin eteneminen ei ole jäänyt tauolle.
Nokian Matkapuhelinverkot-liiketoimintaryhmän johtaja Tommi Uitto käytti paneelissa puheenvuoron jännitteistä suurvaltojen välillä. Suurvaltajännitteet ovat jo pidempään tuntuneet globaalisti toimivien yritysten arjessa eikä nopeita ja helppoja ratkaisuita aina ole. Yritysvastuuta kannettava olosuhteista riippumatta.
Paneelikeskustelun jälkeen saatiin terveiset Brysselistä komissaari Jutta Urpilaisen tuomana.
Puheessaan Urpilainen kuvasi, kuinka sota on Euroopassa, mutta kriisi on globaali. Hän nosti esiin sodan vaikutukset globaaliin ruokaturvaan, kansainvälisiin järjestelmiin ja geopolitiikkaan. Lisäksi Urpilainen avasi komission Global Gateway -ohjelmaa, joka tarjoaa myös suomalaisyrityksille mahdollisuuksia yhteistyöhankkeiden kautta.
Illan viimeisen puheenvuoron sai Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova.
Puheenvuorossaan Dibrova loi katsauksen maansa tämänhetkiseen tilanteeseen ja kertasi kuinka tähän on ajauduttu. Hän myös kiitti lämpimästi Suomea ja suomalaisia maansa saamasta tuesta ja myötätunnosta. Dibrovan mukaan historian valossa Euroopan maista Suomi ymmärtää Ukrainaa parhaiten.
Lämmin kiitos puhujille, paikalla olleille sekä seminaaria striimin kautta seuranneille!
