Kiina kuin ylinopeutta syöksyvä juna
Kiinan talouskasvua ja menestystä vuosikymmenet tuottanut hallinto- ja talousjärjestelmä on kääntymässä itseään vastaan. Ellei oikaisuliikkeitä kyetä tekemään, hallitsemattomat riskit kasvavat, varoittaa Suomen johtaviin Kiina-asiantuntijoihin kuuluva, Aalto-yliopiston professori Matti Nojonen Evan raportissa.
Kiinassa toimivien yritysten kannattaa seurata tarkkaan maan poliittisen järjestelmän toimintaa. Nyt ja tulevaisuudessa politiikka ja liiketoiminta kietoutuvat Kiinassa entistä tiiviimmin yhteen, Nojonen painottaa Evalle tekemässään analyysissä Kiinan pitkä varjo.
Matti Nojonen pureutuu niihin Kiinan rakenteellisiin ongelmiin, joihin lännessä ei juuri puututa tai niitä ei havaita. Lännessä ei nähdä kuinka kasvun taustalla oleva hallintorakenne on myös vääristänyt kansantaloutta. Muu maailma on sokaistunut Kiinan huikeasta jatkuvasta menestyksestä ja haluaa siitä osansa.
Ongelmat piilossa
Menestyksellä on kuitenkin kääntöpuolensa. Talouskasvu on täysin investointien varassa ja investointiaste on noussut ennätysmäiselle 48 prosentin tasolle. Ylikapasiteetti rasittaa lukuisia toimialoja kuten esimerkiksi metallien, betonin, asuntojen ja kiinteistöjen tuotantoa.
Kuvassa professori Matti Nojonen Aalto-yliopistosta (vasemmalla), EVAn Johtaja Matti Apunen sekä ekonomisti Jouko Rautava Suomen Pankista.
Talouden velkavetoisuus on paisuttanut julkisen velan 2300 miljardiin euroon. Sääntelyn ulkopuolella toimivien varjopankkien osuus kokonaisvelasta on noussut jo 30 prosenttiin. Talouden tuottavuustaso on alhainen, ja kotimainen kysyntä vaimeaa. Valtionyhtiöt ja julkinen sektori ovat lukuisilla aloilla päätoimijoita.
Lisäksi harmaa talous jyllää, korruptio rehottaa ja ympäristöongelmat haisevat ja maistuvat. Kiinassa on 8-9 maakuntaa, joista jokainen on Italiaa isompi. Miljoonakaupunkeja on valtavat määrät. Ihmismassat pakkautuvat paremman elintason toivossa kaupunkeihin, mistä taas aiheutuu urbanisaation monimutkaisia ongelmia.
Nojonen sanookin, että suurvallan kätketyt ongelmat voivat synkentää maailmantalouden näkymiä. Riskien laukeamisella olisi globaalin talouden kannalta tuhoisat seuraukset. Maailmantalous ei yksinkertaisesti kestäisi Kiinan talouskasvun äkillistä romahdusta.
Kaikki vetävät kotiinpäin
Kiina on kommunistisen puolueen tiukasti johtama maa, jossa yritykset toimivat piinkovassa bisnesympäristössä. Puolue yrittää nyt saada rakenteellisia ja järjestelmän sisäisiä ongelmia ratkaistua kahdella uudella toimielimellä, Kansallisen turvallisuuden komissiolla ja Kokonaisvaltaisten uudistusten keskeisellä johtoryhmällä. Näillä yritetään saada aluehallinto noudattamaan Pekingin talouspoliittisia päämääriä.
Jokainen hallintotaso keskittyy kasvattamaan omaa bkt:aan ja luomaan omat tulonsa. Koska maan hallintorakenne ei tue horisontaalista yhteistyötä, järjestelmä ruokkii sisäistä kilpailua. Se on johtanut yli-investointeihin, ylikapasiteettiin ja hallinnon velkataakan paisumiseen. Resursseja hukataan, kiinteistökuplia ja aavekaupunkeja syntyy.
Nojonen kiinnittää huomiota myös outoon varjopankki-ilmiöön. Ne toimivat säännellyn pankkijärjestelmän ulkopuolella. Tänä vuonna tulee maksettavaksi varjopankkien velkapapereita jopa 600 miljardin euron arvosta. Mitä Peking tekee niille, on epäselvää.
Nojosen mukaan Pekingillä on edellytykset selvitä haasteista, mutta se edellyttää sitä, että aluetasot noudattavat sen politiikkaa. Ratkaisevaa on, millä tavalla ja miten avoimesti Peking käyttää kahta uutta toimielintä. Puoluejohdon on oltava tarkkana työkalujen valinnassa, ettei aluetasojen talousdynamiikkaa vahingoiteta.
Matti Nojonen arvioi, että mm. budjetti- ja verotusjärjestelmän uudistuksella Peking voisi muuttaa hallintokoneiston toimintaa. Jos aluetasot saisivat käyttöönsä enemmän keräämiään verotuloja, ne voisivat kiinnostua koko Kiinan kannalta kestävämmästä talouspolitiikasta.
Teksti Eija Lampi, kuva SXC
