Yritysten tilanne kaupungeissa ja maaseudulla
Yritysten jatkuvuusnäkymät ovat ydin ja harvaan asutulla maaseudulla jonkin verran muita alueita synkemmät. Ydin ja harvaan asutulla maaseudulla 36 prosenttia ennakoi toiminnan supistuvan ja 7 prosenttia arvioi yrityksen lopettavan toimintansa tai ajautuvan konkurssiin. Kaupungeissa toiminnan supistumiseen uskoi 28 prosenttia ja yrityksen lopettamiseen tai konkurssiin 5 prosenttia yrityksistä.
Tilanteen taustalla vaikuttaa varmasti monia tekijöitä, joista yksi lienee kaupunkien ja maaseudun erilainen yritys- ja väestörakenne. Ydin ja harvaan asutulla maaseudulla yrittäjät ovat usein iäkkäämpiä ja koronapandemia on saattanut aikaistaa eläköitymisikää lähellä olevien yrittäjien luopumisaikomuksia. Maaseutu pärjäsi koronakriisissä pitkään melko vähin vaurioin, mutta ei tuoreimpien tulosten valossa välty enää sen haittavaikutuksilta.
Toisaalta esimerkiksi matkustusrajoitusten vaikutukset näyttäisivät jakavan yrityskenttää erityisesti maaseudulla. Ydin ja harvaan asutun maaseudun yrityksistä 29 prosenttia arvioi matkustusrajoitusten haittaavan ja 18 prosenttia niiden edistävän yritystoimintaa. Osa maaseudun palveluyrityksistä saattaa hyötyä, kun ihmiset viettävät enemmän aikaa kotikunnassaan ja mökeillään eivätkä suuntaa syyslomallaan esimerkiksi ulkomaille. Samalla tulokset kertovat kuitenkin myös siitä, että moni maaseudun yritys tarvitsee myös ulkomaisia matkailijoita eikä kotimainen matkailu riitä kattamaan menetyksiä tai takaamaan kannattavaa liiketoimintaa.
Maan hallitukselle yritysten viesti on selkeä. Yritysten epäluottamus sen kykyyn edistää yrittäjyyttä ja työllisyyttä on hyvin laajaa eri puolilla Suomea niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Luottamus maan hallituksen päätöksentekokykyyn on heikointa kaupunkien läheisellä maaseudulla, jossa myös työllisyystilanne vaikuttaa jossain määrin muita alueita vaikeammalta. Alueella on paljon vientiverkostoissa mukana olevia alihankintayrityksiä, joiden näkymät ovat nyt vähintäänkin sumeat.
Kirjoitus perustuu EK:n 22. syyskuuta julkistamasta kyselytutkimuksesta tehtyihin alueanalyyseihin, joissa oli mukana yli 1 000 työnantajayrityksen vastaukset. Aineiston analyyseissä on hyödynnetty päätoimialojen ja yrityskokoluokkien mukaan laskettuja painokertoimia, joiden ansiosta tulokset ovat yleistettävissä suuntaa-antavasti työnantajayritysten perusjoukkoon.
