Kuluttajansuojalain muutos tuo uudistuksia verkkokauppaan
Kuluttajansuojalain 1.10.2023 voimaan tuleva uudistus tuo muutoksia ja uusia velvoitteita verkkokauppaa harjoittaville elinkeinonharjoittajille, mutta myös kuluttajaluottoja tarjoaville yrityksille.
Lokakuun ensimmäinen päivä tuo mukanaan merkittäviä muutoksia verkkokauppojen toimintaan Suomessa, kun kuluttajansuojalain muutokset astuvat voimaan. Samalla myös kuluttajaluottojen markkinointiin liittyvään sääntelyyn kohdistuu muutoksia. Toisin kuin monien muiden viimeaikaisten kuluttajansuojalainsäädännön muutosten taustalla, tämän hankkeen taustalla ei ole ollut EU-sääntely, vaan kyseessä on puhtaasti kansallinen hanke.
Kirjoituksessa tarkastellaan keskeisiä verkkokauppojen toimintaan liittyviä muutoksia, joita ovat maksutapojen esittämistä sekä henkilöllisyyden todentamista koskevat uudet säännökset. Lisäksi kirjoituksessa käydään läpi kuluttajaluottoihin liittyviä muutoksia, jotka koskevat kuluttajaluottojen markkinointia ja hintasääntelyä.
Maksutapojen esittäminen verkossa
Lokakuun alusta lähtien verkkokauppojen on esitettävä maksutavat tietyssä järjestyksessä. Tämä muutos tarkoittaa sitä, että esimerkiksi luottoa tai maksunlykkäystä sisältävää maksutapaa ei voi tarjota ensisijaisena vaihtoehtona. Tavoite on vähentää kuluttajien velkaantumista ohjaamalla heitä käyttämään muunlaisia maksutapoja.
Maksutavat on esitettävä seuraavassa järjestyksessä:
- Maksutavat, joihin ei sisälly mahdollisuutta hakea tai käyttää luottoa tai saada muuta maksunlykkäystä. Tällaisia ovat esimerkiksi verkkomaksut, debit- tai Visa Electron -kortit, tai liikunta- ja kulttuuriedut.
- Maksutavat, joihin voi sisältyä mahdollisuus hakea tai käyttää luottoa tai saada muuta maksunlykkäystä. Tällaisia ovat esimerkiksi yhdistelmäkortit debit- ja credit-ominaisuuksilla tai maksusovellukset, kuten MobilePay, johon kuluttaja on valintansa mukaan voinut liittää paitsi debit-, myös credit-kortin.
- Maksutavat, jotka merkitsevät luoton hakemista, käyttämistä tai muuta maksunlykkäystä, kuten luottosopimuksen tekeminen, maksuaika- tai luottokortti tai postiennakko.
Mitään maksutapaa ei saa asettaa oletusvalinnaksi, edes kuluttajan aikaisemman oston perusteella. Muutoksen tavoitteena on, että kuluttaja harkitsee luottoa tai maksunlykkäystä merkitsevien maksutapojen hyödyntämistä nykyistä huolellisemmin. Tavoite sinänsä on kannatettava, mutta muutos saattaa kuitenkin heikentää asioinnin sujuvuutta.
Jos maksupalveluntarjoaja, luotonantaja tai muu elinkeinonharjoittaja on voinut vaikuttaa maksutapojen esittämistapaan, velvollisuus maksutapojen esittämisestä lainmukaisessa järjestyksessä koskee myös kyseistä toimijaa.
Kuluttajan henkilöllisyyden todentaminen
Myös henkilöllisyyden todentamisvelvollisuus laajenee lokakuun alusta alkaen. Verkkokaupoissa vaaditaan jatkossa vahvaa tunnistautumista, kun kuluttaja tekee ostoksen, joka maksetaan myöhemmin esimerkiksi laskulla. Muutoksen tavoitteena on vähentää väärinkäytösten mahdollisuuksia verkko-ostosten yhteydessä.
Vahvaa tunnistamista ei kuitenkaan edellytetä silloin, kun kuluttaja maksaa kauppahinnan tavaran luovuttamisen yhteydessä tai jos sopimuksen mukainen palvelu suoritetaan muulla kuin etäviestimellä ja maksunlykkäyksen tarjoaa palvelun suorittaja itse. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun kuluttaja tilaa siivous- tai muita kotitalouspalveluja kotiinsa. Lisäksi puhelinmyynti on rajattu säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle.
Kuluttajaluottojen markkinointi
Kuluttajansuojalain uudistus asettaa uusia vaatimuksia myös luottojen markkinoinnille. Muutosten voimaantultua luotonantaja ei saa luottoa markkinoidessaan vähätellä lainan ottamisen vakavuutta tai merkitystä eikä luoda vaikutelmaa siitä, että luotto ratkaisisi kuluttajan taloudelliset ongelmat tai vähentäisi niitä. Jatkossa hyvän luotonantotavan vastaista on myös mm. esittää luotonoton edistävän kuluttajan sosiaalista menestystä ja hyväksyntää sekä markkinoinnin kohdistaminen sellaisiin kuluttajiin, joilla on maksuhäiriömerkintä. Sääntelyä on tehostettu seuraamusmaksumenettelyllä.
Sääntelyn tehokkuus ja toimivuus epäasiallisen markkinoinnin hillitsemiseksi riippuu keskeisesti siitä, miten sääntelyä sovelletaan yksittäisiin tapauksiin sekä miten sääntelyn noudattamista pystytään valvomaan.
Kuluttajaluottojen korkokatto laskee
Kuluttajaluottojen korkokatto alenee lokakuusta alkaen nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Lisäksi korkokatto sidotaan korkolaissa tarkoitettuun viitekorkoon kuitenkin siten, että korko ei saa luottosopimuksen mukaan nousta tällöinkään yli 20 prosentin.
Lain soveltamisalaan kuuluvat myös ennen 1.10.2023 tehtyjen jatkuvaa luottoa koskevien luottosopimusten perusteella tehtävät uudet nostot. Jos kuluttaja tekee ennen lain voimaantuloa solmitulta jatkuvalta luotolta uuden noston, sovelletaan nostoon uuden lain korkokattosäännöstä.
Muutoksen tarkoituksena on ehkäistä kuluttajien ylivelkaantumista rajoittamalla luotonantajien mahdollisuuksia tarjota luottoja korolla, joka ylittää säädetyn korkokaton. Muutos ei välttämättä tarkoita vain edullisempia luottoja kuluttajalle, vaan kääntöpuolena muutokset saattavat myös heikentää joidenkin kuluttajien luotonsaantimahdollisuuksia.
Suomalaisten ylivelkaantumisen torjuminen on tärkeä ja erittäin kannatettava tavoite. On hyvä, että kuluttajien liiallista velkaantumista pyritään hillitsemään eri toimin. Tarvittavien ja harkittujen lainsäädäntömuutosten lisäksi erityisesti kansalaisten talousosaamisen parantaminen on keskeisessä asemassa ylivelkaantumisongelman hoidossa. Onkin hyvä, että talousosaamisen lisääminen on kirjattu tavoitteeksi myös uudessa hallitusohjelmassa.
Viime vuosina on toteutettu useita sääntelyuudistuksia ja myös väliaikaista sääntelyä, joilla on vaikutusta kuluttajaluottomarkkinoihin. Näitä ovat esimerkiksi positiivinen luottotietorekisteri, joka otetaan käyttöön keväällä 2024, muutokset maksuhäiriömerkintöjä koskevassa lainsäädännössä sekä tiettyjen kuluttajaluottoja myöntävien luotonantajien toiminnan valvonnan siirtyminen Finanssivalvonnalle.
Näiden muutosten vaikutuksia kuluttajaluottomarkkinaan voidaan arvioida vasta riittävän pitkän soveltamisajan jälkeen. Siksi sääntelyn lisäämisen sijaan olisikin keskityttävä nykyisen sääntelyn tehokkaaseen toimeenpanoon.
Kuluttajansuojasäädösten jatkuva muuttaminen heikentää lainsäädännön ennakoitavuutta ja lisää yritysten hallinnollista taakkaa, kun toimintaa joudutaan sopeuttamaan useisiin muutoksiin lyhyessä ajassa. Kyse ei ole vain kuluttajaluottoihin liittyvästä sääntelystä, vaan myös kuluttajansuojasääntelystä laajemmin.
Hyödyllisiä linkkejä:
